Kyselytutkimus Tampereen lukiolaisten energiatiedoista ja -asenteista
Lassila, Matti (2017)
Lassila, Matti
2017
Ympäristö- ja energiatekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241734
Tiivistelmä
Nykypäivänä energiapoliittinen keskustelu on usein vahvasti polarisoitunutta sekä poliitikkojen että tavallisten kansalaisten keskuudessa. Keskusteluissa osapuolet pyrkivät puolustamaan omia näkemyksiään kiivaasti. Toiset perustavat näkemyksensä tutkittuun faktatietoon, kun taas toisille riittää oma henkilökohtainen kokemus ja tuntuma.
Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa otettiin selvää siitä, millainen yhteys henkilön energiatietojen tasolla on hänen energia-asenteisiinsa. Lisäksi selvitettiin erilaisten taustamuuttujien vaikutusta energiatietoihin ja -asenteisiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet Tampereen lukioiden abiturientit. Aineisto kerättiin internetkyselytutkimuksena ja sen otoskoko oli 358. Tutkimuksen tulokset muodostettiin aineiston perusteella lineaarista regressioanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että energiatietojen ja energianlähteisiin liittyvien asenteiden välillä yhteyksiä on havaittavissa, mutta yhteyksien voimakkuus ja merkittävyys vaihtelevat tarkasteltavan energianlähteen mukaan. Tutkimuksen aineiston perusteella saatiin tukea hypoteesille: ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä positiivisemmin hän suhtautuu ydinvoimaan.”. Hypoteeseista seuraavat eivät saaneet tukea aineistosta: ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä positiivisemmin hän suhtautuu uusiutuviin energianlähteisiin.” ja ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä negatiivisemmin hän suhtautuu fossiilisiin energianlähteisiin.”. Tutkimuksessa havaittiin, että ne jotka suhtautuvat ilmastonmuutokseen vastuuntuntoisesti, ja huolestuneesti sekä uskovat, että ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa, suhtautuivat negatiivisemmin ydinvoimaan. Tuloksesta ristiriitaisen tekee se, että ydinvoimaa voidaan pitää myös keinona ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että naisten energiatiedot ovat miesten tietoja alhaisemmalla tasolla. Lisäksi havaittiin, että fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät asenteet ovat vahvasti linkittyneitä toisiinsa. Myös uusiutuvista energianlähteistä tuulivoimaan, vesivoimaan ja aurinkovoimaan liittyvät asenteet olivat toistensa kanssa linkittyneitä, mutta eivät biomassaan liittyvien asenteiden kanssa. Tästä johtuen tulevissa asennetutkimuksissa olisi suositeltavaa välttää biomassaan liittyvien asenteiden tutkimista samalla kysymyksellä muiden uusiutuvien energianlähteiden kanssa.
Tutkimus antoi paljon mielenkiintoisia tuloksia, mutta herätti myös paljon uusia kysymyksiä ja antoi ideoita jatkotutkimukselle. Tulevissa tutkimuksissa olisi suositeltavaa keskittyä tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien tarkempaan selittämiseen tarkemmin kohdennetuilla tutkimuksilla.
Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa otettiin selvää siitä, millainen yhteys henkilön energiatietojen tasolla on hänen energia-asenteisiinsa. Lisäksi selvitettiin erilaisten taustamuuttujien vaikutusta energiatietoihin ja -asenteisiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet Tampereen lukioiden abiturientit. Aineisto kerättiin internetkyselytutkimuksena ja sen otoskoko oli 358. Tutkimuksen tulokset muodostettiin aineiston perusteella lineaarista regressioanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että energiatietojen ja energianlähteisiin liittyvien asenteiden välillä yhteyksiä on havaittavissa, mutta yhteyksien voimakkuus ja merkittävyys vaihtelevat tarkasteltavan energianlähteen mukaan. Tutkimuksen aineiston perusteella saatiin tukea hypoteesille: ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä positiivisemmin hän suhtautuu ydinvoimaan.”. Hypoteeseista seuraavat eivät saaneet tukea aineistosta: ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä positiivisemmin hän suhtautuu uusiutuviin energianlähteisiin.” ja ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä negatiivisemmin hän suhtautuu fossiilisiin energianlähteisiin.”. Tutkimuksessa havaittiin, että ne jotka suhtautuvat ilmastonmuutokseen vastuuntuntoisesti, ja huolestuneesti sekä uskovat, että ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa, suhtautuivat negatiivisemmin ydinvoimaan. Tuloksesta ristiriitaisen tekee se, että ydinvoimaa voidaan pitää myös keinona ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että naisten energiatiedot ovat miesten tietoja alhaisemmalla tasolla. Lisäksi havaittiin, että fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät asenteet ovat vahvasti linkittyneitä toisiinsa. Myös uusiutuvista energianlähteistä tuulivoimaan, vesivoimaan ja aurinkovoimaan liittyvät asenteet olivat toistensa kanssa linkittyneitä, mutta eivät biomassaan liittyvien asenteiden kanssa. Tästä johtuen tulevissa asennetutkimuksissa olisi suositeltavaa välttää biomassaan liittyvien asenteiden tutkimista samalla kysymyksellä muiden uusiutuvien energianlähteiden kanssa.
Tutkimus antoi paljon mielenkiintoisia tuloksia, mutta herätti myös paljon uusia kysymyksiä ja antoi ideoita jatkotutkimukselle. Tulevissa tutkimuksissa olisi suositeltavaa keskittyä tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien tarkempaan selittämiseen tarkemmin kohdennetuilla tutkimuksilla.