Paikallistason geodiversiteetin ja kasvillisuuden monimuotoisuuden yhteys Saariselän alueella
Kotilainen, Johanna (2023-08-18)
Kotilainen, Johanna
J. Kotilainen
18.08.2023
© 2023 Johanna Kotilainen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202308182945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202308182945
Tiivistelmä
Biodiversiteetin väheneminen uhkaa pohjoisboreaalisen alueen luontoa. Se vaarantaa erityisesti pohjoisten metsänrajaekosysteemien toiminnan ja ekosysteemipalvelut. Geodiversiteetin on huomattu lisäävän kasvillisuuden monimuotoisuutta, mikä tuo uusia ratkaisuja luonnonsuojelulle. Geodiversiteetin yhteyttä kasvillisuuden monimuotoisuuteen ei ole kuitenkaan tutkittu paikallistasolla pohjoisboreaalisessa metsässä.
Tutkielmassa tarkasteltiin kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden monimuotoisuutta sekä paikallistason geodiversiteetin ja kasvillisuuden monimuotoisuuden yhteyttä pohjoisboreaalisessa metsänrajametsässä Saariselän alueella. Aineistoina käytettiin kasvillisuuden monimuotoisuutta kuvaavaa kokonaislajirunsaus- sekä erikseen putkilokasvien, sammalien ja jäkälien lajirunsausaineistoja ja topografisen heterogenian aineistoa, jotka kerättiin maastossa 82 tutkimusalalta. Paikallistason geodiversiteetti kartoitettiin samoilta tutkimusaloilta geokohteiden visuaalisen havainnoinnin kautta ja koottiin georunsausmuuttujaksi. Lisäksi paikkatietoaineistoista laskettiin kasvukauden tehoisan lämpötilan summan (Growing Degree Day Sum, GDDS), maaperän kosteuden (Topographic Wetness Index, TWI) ja auringon säteilyn määrän sisältävät muuttujat. Kasvillisuuden lajirunsautta arvioitiin koko tutkimusalueen ja erikseen neljän vaaran eri kasviryhmien lajirunsauksien tunnuslukujen, akkumulaatiokäyrien ja Wilcoxonin testien avulla. Georunsauden yhteyttä eri kasviryhmien lajirunsauksiin tarkasteltiin korrelaatiotarkastelun ja yhden muuttujan yleistettyjen lineaaristen mallien (Generalized Linear Model, GLM) avulla. Lopuksi laadittiin kaikki ympäristömuuttujat sisältävät monimuuttujamallit (GLM), kun selvitettiin, miten georunsaus selittää kasvillisuuden lajirunsautta suhteessa muihin ympäristömuuttujiin.
Tutkimusalueella esiintyi 55 putkilokasvi-, 25 jäkälä- ja 23 sammallajia ja -sukua. Tulosten mukaan tutkimusalueen kasvillisuuden monimuotoisuudessa on havaittavissa vaihtelua eri vaarojen ja kasviryhmien lajirunsauksien välillä. Georunsaudella on positiivinen vaikutus kasvillisuuden lajirunsauteen, minkä osoittavat tilastollisesti merkitsevät yhden muuttujan GLM-mallin tulokset ja muuttujien välinen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin. Monimuuttujamalleissa georunsaus oli ympäristömuuttujista ainoa, joka valikoitui jokaiseen eri kasviryhmien lajirunsauksia selittäviin malleihin. Tutkielman tulokset tukevat tietoa siitä, että paikallistason geodiversiteetti lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta sekä korostavat paikallistason geodiversiteetin merkitystä biodiversiteetin suojelussa.
Tutkielmassa tarkasteltiin kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden monimuotoisuutta sekä paikallistason geodiversiteetin ja kasvillisuuden monimuotoisuuden yhteyttä pohjoisboreaalisessa metsänrajametsässä Saariselän alueella. Aineistoina käytettiin kasvillisuuden monimuotoisuutta kuvaavaa kokonaislajirunsaus- sekä erikseen putkilokasvien, sammalien ja jäkälien lajirunsausaineistoja ja topografisen heterogenian aineistoa, jotka kerättiin maastossa 82 tutkimusalalta. Paikallistason geodiversiteetti kartoitettiin samoilta tutkimusaloilta geokohteiden visuaalisen havainnoinnin kautta ja koottiin georunsausmuuttujaksi. Lisäksi paikkatietoaineistoista laskettiin kasvukauden tehoisan lämpötilan summan (Growing Degree Day Sum, GDDS), maaperän kosteuden (Topographic Wetness Index, TWI) ja auringon säteilyn määrän sisältävät muuttujat. Kasvillisuuden lajirunsautta arvioitiin koko tutkimusalueen ja erikseen neljän vaaran eri kasviryhmien lajirunsauksien tunnuslukujen, akkumulaatiokäyrien ja Wilcoxonin testien avulla. Georunsauden yhteyttä eri kasviryhmien lajirunsauksiin tarkasteltiin korrelaatiotarkastelun ja yhden muuttujan yleistettyjen lineaaristen mallien (Generalized Linear Model, GLM) avulla. Lopuksi laadittiin kaikki ympäristömuuttujat sisältävät monimuuttujamallit (GLM), kun selvitettiin, miten georunsaus selittää kasvillisuuden lajirunsautta suhteessa muihin ympäristömuuttujiin.
Tutkimusalueella esiintyi 55 putkilokasvi-, 25 jäkälä- ja 23 sammallajia ja -sukua. Tulosten mukaan tutkimusalueen kasvillisuuden monimuotoisuudessa on havaittavissa vaihtelua eri vaarojen ja kasviryhmien lajirunsauksien välillä. Georunsaudella on positiivinen vaikutus kasvillisuuden lajirunsauteen, minkä osoittavat tilastollisesti merkitsevät yhden muuttujan GLM-mallin tulokset ja muuttujien välinen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin. Monimuuttujamalleissa georunsaus oli ympäristömuuttujista ainoa, joka valikoitui jokaiseen eri kasviryhmien lajirunsauksia selittäviin malleihin. Tutkielman tulokset tukevat tietoa siitä, että paikallistason geodiversiteetti lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta sekä korostavat paikallistason geodiversiteetin merkitystä biodiversiteetin suojelussa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32238]