Hyvä opettaja : narratiivinen tutkimus opettajien kokemuksista omasta työstään
Murtoperä, Miiro (2023-06-15)
Murtoperä, Miiro
M. Murtoperä
15.06.2023
© 2023 Miiro Murtoperä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306152571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306152571
Tiivistelmä
Meillä kaikilla on muistoja omista opettajistamme. Opettajamuistoissa usein paikkaansa pitävät hyvinä ja huonoina pidetyt opettajat. Tämä tutkielma keskittyy hyvän opettajan ominaisuuksiin opettajien omien kokemuksien kautta. Yhteiskunnassa vallitsee opettajista stereotyyppisiä ajatuksia, yksi niistä on opettajan ammattiin liitetty hyvän opettajan myytti. Tämä ajattelu liittää opettajaan ominaisuuksia, jotka eivät aina pidä paikkaansa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin, jotka ovat seuraavat: Mitä opettajat kertovat hyvän opettajan ominaisuuksista? Minkälaisen kuvan opettajien kertomukset luovat opettajan työstä?
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu opettajan ammatin sekä opettajuuden käsitteen määrittelystä. Opettajan virkaan kelpoisen henkilön täytyy olla suorittanut korkeakoulututkinto, joka antaa hänelle pätevyyden toimia työssään. Ammattiin liitetään myös professioajattelua, joka asettaa työlle korkeat vaatimukset ja erottaa sen niin sanotuista tavallisista ammateista. Opettajien ammatillisessa keskustelussa käytetty opettajuuden termi myös rakentaa työstä kuvaa, joka erottaa sen muista ammateista. Opettajuus on työhön kasvamista ja erityistä olemista. Opettajan ammatin ja koulutuksen pääsyvaatimukset luovat kuvaa siitä, millaisia ominaisuuksia ja valmiuksia opettajana toimivalta henkilöltä odotetaan. Teoreettinen viitekehys rakentaa tutkielmassa kuvan yhteiskunnallisesti määritetystä hyvästä opettajasta.
Tutkielma toteutettiin narratiivisena tutkimuksena. Narratiivisen tutkimuksen menetelmät ovat käyttökelpoisia, kun tutkimuksen kohteena on yksilölliset kokemukset, kuten tässä tutkielmassa. Aineisto tuotettiin monimenetelmäisesti kirjoitelmina sekä haastatteluina. Aineiston tuottamiseen osallistui 11 opettajaa, joista kolme haastateltiin. Aineisto analysoitiin narratiivien analyysina sekä narratiivisena analyysina, jonka tuloksena muodostettiin tyyppitarina hyvästä opettajasta.
Tutkielman tulosten perusteella kokemus hyvästä opettajasta on hyvin subjektiivinen. Kaikki tähän tutkielmaan osallistuneet opettajat kokivat olevansa hyviä opettajia, vaikka olivat kokeneet työssään myös haasteita. Aineistosta voidaan nostaa esille neljä teemaa, jotka koettiin opettajan työhön vaikuttavina tekijöinä. Näitä olivat opettajan persoona, työkokemus ja opettaja-oppilassuhde, työyhteisön merkitys opettajan työssä, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä yhteiskunta ja opettajastereotypioita. Tutkielman tuloksista käy ilmi, että työn haasteena koetaan työn vaatimusten ja työmäärän kasvaminen. Etenkin opetus- ja kasvatustyön ulkopuolelle kuuluvien tehtävien määrä on lisääntynyt.
Tämän tutkielman tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin, jotka ovat seuraavat: Mitä opettajat kertovat hyvän opettajan ominaisuuksista? Minkälaisen kuvan opettajien kertomukset luovat opettajan työstä?
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu opettajan ammatin sekä opettajuuden käsitteen määrittelystä. Opettajan virkaan kelpoisen henkilön täytyy olla suorittanut korkeakoulututkinto, joka antaa hänelle pätevyyden toimia työssään. Ammattiin liitetään myös professioajattelua, joka asettaa työlle korkeat vaatimukset ja erottaa sen niin sanotuista tavallisista ammateista. Opettajien ammatillisessa keskustelussa käytetty opettajuuden termi myös rakentaa työstä kuvaa, joka erottaa sen muista ammateista. Opettajuus on työhön kasvamista ja erityistä olemista. Opettajan ammatin ja koulutuksen pääsyvaatimukset luovat kuvaa siitä, millaisia ominaisuuksia ja valmiuksia opettajana toimivalta henkilöltä odotetaan. Teoreettinen viitekehys rakentaa tutkielmassa kuvan yhteiskunnallisesti määritetystä hyvästä opettajasta.
Tutkielma toteutettiin narratiivisena tutkimuksena. Narratiivisen tutkimuksen menetelmät ovat käyttökelpoisia, kun tutkimuksen kohteena on yksilölliset kokemukset, kuten tässä tutkielmassa. Aineisto tuotettiin monimenetelmäisesti kirjoitelmina sekä haastatteluina. Aineiston tuottamiseen osallistui 11 opettajaa, joista kolme haastateltiin. Aineisto analysoitiin narratiivien analyysina sekä narratiivisena analyysina, jonka tuloksena muodostettiin tyyppitarina hyvästä opettajasta.
Tutkielman tulosten perusteella kokemus hyvästä opettajasta on hyvin subjektiivinen. Kaikki tähän tutkielmaan osallistuneet opettajat kokivat olevansa hyviä opettajia, vaikka olivat kokeneet työssään myös haasteita. Aineistosta voidaan nostaa esille neljä teemaa, jotka koettiin opettajan työhön vaikuttavina tekijöinä. Näitä olivat opettajan persoona, työkokemus ja opettaja-oppilassuhde, työyhteisön merkitys opettajan työssä, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä yhteiskunta ja opettajastereotypioita. Tutkielman tuloksista käy ilmi, että työn haasteena koetaan työn vaatimusten ja työmäärän kasvaminen. Etenkin opetus- ja kasvatustyön ulkopuolelle kuuluvien tehtävien määrä on lisääntynyt.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32284]