Alkuasemaisen allatiivilausekkeen semantiikkaa : vertailukohteena verbittömät tapahtumanilmaukset
Juutinen, Saana (2023-02-03)
Juutinen, Saana
S. Juutinen
03.02.2023
© 2023 Saana Juutinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202302031105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202302031105
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani lauseenalkuisen allatiivilausekkeen semantiikkaa. Tutkielman taustalla on Katja Västin väitöskirja Verbittömät tapahtumanilmaukset : suunnannäyttäjinä LÄHDE- ja KOHDE-konstruktio (2012), jossa hän on tutkinut alkuasemaisen allatiivilausekkeen semantiikkaa verbittömissä tapahtumanilmauksissa. Tutkielmani tavoitteena on kartoittaa yhtäläisyyksiä ja eroja alkuasemaisen allatiivielementin semantiikassa verbittömissä ja verbillisissä lauseissa. Lähestyn tutkimusaihettani kognitiivisen konstruktiokieliopin näkökulmasta. Kyseinen kielioppi antaa pohjan ennen kaikkea rooliajattelulle, jonka mukaisesti analysoin ja luokittelen aineistoni. Aineistoni koostuu 160 lauseesta, jotka ovat osa Ylen suomenkielinen uutisarkisto -korpusta Korp-tietokannassa.
Väitöskirjassaan Västi on nimennyt verbittömissä lauseissa esiintyville alkuasemaisille allatiivilausekkeille kahdeksan eri osallistujaroolia ja niiden mukaista merkitystyyppiä. Tekemäni analyysi paljastaa, että seitsemän Västin nimeämistä osallistujarooleista esiintyvät sellaisinaan myös verbillisten lauseiden yhteydessä, mikä on suurin yhtäläisyys. Suurin havaitsemani ero verbillisten ja verbittömien lauseiden välillä on se, että tutkielmani verbillisessä aineistossa esiintyy kaksi sellaista alkuasemaisen allatiivielementin merkitystyyppiä, jotka eivät ole mahdollisia Västin verbittömässä aineistossa.
Väitöskirjassaan Västi on nimennyt verbittömissä lauseissa esiintyville alkuasemaisille allatiivilausekkeille kahdeksan eri osallistujaroolia ja niiden mukaista merkitystyyppiä. Tekemäni analyysi paljastaa, että seitsemän Västin nimeämistä osallistujarooleista esiintyvät sellaisinaan myös verbillisten lauseiden yhteydessä, mikä on suurin yhtäläisyys. Suurin havaitsemani ero verbillisten ja verbittömien lauseiden välillä on se, että tutkielmani verbillisessä aineistossa esiintyy kaksi sellaista alkuasemaisen allatiivielementin merkitystyyppiä, jotka eivät ole mahdollisia Västin verbittömässä aineistossa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32238]