Aistiherkkien oppilaiden tukemisen keinot musiikintunnilla
Veteläinen, Sanni (2022-06-17)
Veteläinen, Sanni
S. Veteläinen
17.06.2022
© 2022 Sanni Veteläinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206172965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206172965
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee aistiherkkien oppilaiden tukemisen keinoja musiikintunnilla. Tutkielman tavoitteina oli tarkastella, miten aistiherkkyys voi ilmetä musiikintunnilla ja millaisia haasteita se voi aiheuttaa sekä kerätä yhteen ratkaisuja, joilla musiikinopettaja voi tukea aistiherkkää oppilasta. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja se on luonteeltaan osaksi instruktiivinen. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on ”Miten musiikinopettaja voi tukea aistiherkkää oppilasta musiikintunnilla?”.
Aistiherkkien oppilaiden tukemisesta ei tehty paljoa tutkimusta musiikkikasvatuksen alalla, vaikka se on mielestäni tärkeä ja olennainen aihe. Aistiherkkyys voi vaikuttaa negatiivisesti oppilaan koulumenestykseen, keskittymiseen, tunnetilaan ja käytökseen. Tutkielman tarkoituksena olikin tuoda yhteen aiempaa tutkimustietoa aistiherkkyydestä ja aistiherkistä oppilaista ja asettaa se musiikkikasvatuksen kontekstiin täyttämään tätä tutkimusaukkoa. Aistiherkälle oppilaalle musiikintunti saattaa olla hyvinkin vaikea paikka, sillä aineeseen kuuluu olennaisesti paljon erilaisia aistikokemuksia, erityisesti ääntä. Tämän takia musiikinopettajan on tärkeää kyetä ottamaan nämä oppilaat huomioon luomalla turvallinen ja toimiva oppimisympäristö.
Tutkielmassa käytettyjen lähteiden perusteella on selkeää, että aistiherkkyys ilmenee sitä kokevilla ihmisillä yksilöllisillä tavoilla. Tämän takia pitkäjänteinen työskentely tukemisen keinojen suunnittelussa on tärkeää. Pitkäjänteisiin strategioihin kuuluvat muun muassa moniammatillinen yhteistyö ja sensoristen taukojen pitäminen. Lähteistä löytyi myös monia hyvin konkreettisia ehdotuksia tukitoimista, joita musiikinopettaja voi toteuttaa esimerkiksi luokan ympäristöä muokkaamalla.
Aistiherkkien oppilaiden tukemisesta ei tehty paljoa tutkimusta musiikkikasvatuksen alalla, vaikka se on mielestäni tärkeä ja olennainen aihe. Aistiherkkyys voi vaikuttaa negatiivisesti oppilaan koulumenestykseen, keskittymiseen, tunnetilaan ja käytökseen. Tutkielman tarkoituksena olikin tuoda yhteen aiempaa tutkimustietoa aistiherkkyydestä ja aistiherkistä oppilaista ja asettaa se musiikkikasvatuksen kontekstiin täyttämään tätä tutkimusaukkoa. Aistiherkälle oppilaalle musiikintunti saattaa olla hyvinkin vaikea paikka, sillä aineeseen kuuluu olennaisesti paljon erilaisia aistikokemuksia, erityisesti ääntä. Tämän takia musiikinopettajan on tärkeää kyetä ottamaan nämä oppilaat huomioon luomalla turvallinen ja toimiva oppimisympäristö.
Tutkielmassa käytettyjen lähteiden perusteella on selkeää, että aistiherkkyys ilmenee sitä kokevilla ihmisillä yksilöllisillä tavoilla. Tämän takia pitkäjänteinen työskentely tukemisen keinojen suunnittelussa on tärkeää. Pitkäjänteisiin strategioihin kuuluvat muun muassa moniammatillinen yhteistyö ja sensoristen taukojen pitäminen. Lähteistä löytyi myös monia hyvin konkreettisia ehdotuksia tukitoimista, joita musiikinopettaja voi toteuttaa esimerkiksi luokan ympäristöä muokkaamalla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32150]