Lukiolaisten kokemuksia opiskeluvireydestä ja sitä tukevista oppitunnin tauotusmenetelmistä
Niemelä, Kirsi; Ristanen, Janika (2022-03-25)
Niemelä, Kirsi
Ristanen, Janika
K. Niemelä; J. Ristanen
25.03.2022
© 2022 Kirsi Niemelä, Janika Ristanen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203251450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203251450
Tiivistelmä
Lukiolaiset viettävät suuren osan päivästään istuen. Yksi mahdollisuus liikunnan lisäämiseen on opiskelupäivien liikunnallistaminen erilaisia aktivointimenetelmiä hyödyntäen. Tässä laadullisin menetelmin toteutetussa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia opiskeluvireydestä sekä erilaisten tauotusmenetelmien käytöstä oppitunnilla.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2021 puolistrukturoidun haastattelumenetelmän keinoin. Haastatteluihin osallistui 16 pohjoispohjanmaalaista lukiolaista, jotka olivat ensimmäisen ja toisen vuoden matematiikan pitkän oppimäärän opiskelijoita. Haastateltavista yksi oli mies ja loput naisia. Haastateltavat osallistuivat Matikkavire-tutkimukseen, joka on osa valtakunnallisen Liikkuva opiskelu -ohjelman ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin tutkimusta. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttäen kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillistä sisällönanalyysimenetelmää.
Lukiolaisilta kerätyt kokemukset osoittivat liikuntaa sisältävien taukojen tukevan opiskeluvireyttä, joka opiskelijoiden kokemana koostui useista eri tekijöistä. Tärkeimpänä opiskeluvireyteen vaikuttavana tekijänä lukiolaiset pitivät keskittymiskykyä. Lukiolaiset kokivat opiskeluvireyden hyvänä jaksamisena ja kykynä vastaanottaa tietoa.
Tuloksista ilmeni, että lukiolaiset suhtautuivat myönteisesti oppituntien liikunnallistamiseen. Opiskelijat kokivat hyötyvänsä eniten erilaisista liikettä sisältävistä taukoliikunnan muodoista. Tulokset osoittivat, että mielekkäiksi oppitunnin aktivointimenetelmiksi koettiin myös toiminnallinen opetus ja seisomapöytien käyttö. Passiivinen istumatauko ei innostanut opiskelijoita yhtä paljon kuin liikettä sisältävät aktivointimenetelmät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppitunnin aikaiset liikuntaa sisältävät tauotusmenetelmät olisivat hyödyllisiä niin matematiikan kuin muidenkin oppiaineiden oppitunneilla. Lukiolaisten näkemysten mukaan taukoliikunnan ajoitukseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi liikkumista sisältävän toiminnallisen opetuksen suunnittelu ja valmistelut koettiin tärkeinä. Seisomapöytien käytössä tulisi huomioida, että opiskelijoilla on vaihtelevia kokemuksia opiskelusta seisten. Tutkimusta lukiolaisten kokemuksista seisomapöytien, taukoliikunnan ja toiminnallisen opetuksen käytöstä lukion oppitunneilla tarvitaan lisää.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2021 puolistrukturoidun haastattelumenetelmän keinoin. Haastatteluihin osallistui 16 pohjoispohjanmaalaista lukiolaista, jotka olivat ensimmäisen ja toisen vuoden matematiikan pitkän oppimäärän opiskelijoita. Haastateltavista yksi oli mies ja loput naisia. Haastateltavat osallistuivat Matikkavire-tutkimukseen, joka on osa valtakunnallisen Liikkuva opiskelu -ohjelman ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin tutkimusta. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttäen kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillistä sisällönanalyysimenetelmää.
Lukiolaisilta kerätyt kokemukset osoittivat liikuntaa sisältävien taukojen tukevan opiskeluvireyttä, joka opiskelijoiden kokemana koostui useista eri tekijöistä. Tärkeimpänä opiskeluvireyteen vaikuttavana tekijänä lukiolaiset pitivät keskittymiskykyä. Lukiolaiset kokivat opiskeluvireyden hyvänä jaksamisena ja kykynä vastaanottaa tietoa.
Tuloksista ilmeni, että lukiolaiset suhtautuivat myönteisesti oppituntien liikunnallistamiseen. Opiskelijat kokivat hyötyvänsä eniten erilaisista liikettä sisältävistä taukoliikunnan muodoista. Tulokset osoittivat, että mielekkäiksi oppitunnin aktivointimenetelmiksi koettiin myös toiminnallinen opetus ja seisomapöytien käyttö. Passiivinen istumatauko ei innostanut opiskelijoita yhtä paljon kuin liikettä sisältävät aktivointimenetelmät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppitunnin aikaiset liikuntaa sisältävät tauotusmenetelmät olisivat hyödyllisiä niin matematiikan kuin muidenkin oppiaineiden oppitunneilla. Lukiolaisten näkemysten mukaan taukoliikunnan ajoitukseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi liikkumista sisältävän toiminnallisen opetuksen suunnittelu ja valmistelut koettiin tärkeinä. Seisomapöytien käytössä tulisi huomioida, että opiskelijoilla on vaihtelevia kokemuksia opiskelusta seisten. Tutkimusta lukiolaisten kokemuksista seisomapöytien, taukoliikunnan ja toiminnallisen opetuksen käytöstä lukion oppitunneilla tarvitaan lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32130]