Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden koulutuspoliittinen
Murtoperä, Miiro (2021-05-20)
Murtoperä, Miiro
M. Murtoperä
20.05.2021
© 2021 Miiro Murtoperä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105228130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105228130
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen, miten koulutuspolitiikan kehitys ja muutokset näkyvät vuosien 1970, 1985, 1994, 2004 ja 2014 opetussuunnitelmateksteissä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona on käytetty myös edellä mainittujen vuosien valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita, joka tuo osaltaan tutkielmaan myös opetussuunnitelmatutkimuksen piirteitä.
Koulutuspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Koulutuspolitiikalla pyritään yhteiskunnan ylläpitämiseen. Sen tehtävänä onkin määrittää kulloisenakin hetkenä koulutukselle tarpeelliseksi nähtävä suunta ja tavoitteet. Opetussuunnitelmat puolestaan ilmentävät yhteiskunnassa vallitsevaa koulutuspolitiikkaa. Opetussuunnitelmissa määrätään, mitä ja miten kouluissa tulisi opettaa. Tämän opetuksen sisällön on puolestaan hyväksynyt demokraattisesti valittu eduskunta.
Tutkielmassa tarkastelen suomalaista koulutuspolitiikkaa 1970-luvulta 2010-luvulle. Huomattavia koulutuspoliittisia muutoksia tälle aikavälille on uusliberalististen ja ylikansallisten ihanteiden lisääntyminen koulutuspolitiikassa, jotka näkyvät esimerkiksi kouluhallinnon hajauttamisena ja keventämisenä, tehokkuuden ihanteena sekä yksilön tasa-arvon tavoitteluna. Opetussuunnitelmien perusteissa koulutuspolitiikan kehitys ja muutokset näkyvät opetussuunnitelmien paikallistumisena, opetuksen tavoitteiden yksilöllistymisenä, sekä arvoperustan muutoksina. Opetussuunnitelmatekstit ovat laajentuneet tavoitteiden ja arvojen osalta yhä enemmän kohti kansainvälisempää toimijuutta. Koulutuspolitiikan kehittymisessä huomiota herättävää on koulutuksellisten tavoitteiden säilyminen samankaltaisina viime vuosikymmeninä. Tästä herää kysymys siitä, mitä koulutuspolitiikalla on saatu aikaan.
Tutkimusaiheeseen nähden kandidaatintutkielman laajuus on hyvinkin suppea, mutta se antaa yleiskatsauksen käsiteltyyn aiheeseen. Tutkielmassa käytetyn lähdekirjallisuuden avulla saa hyvän kuvan koulutuspolitiikan kehityksestä. Koulutuspolitiikan näkyminen opetussuunnitelmateksteissä vaatii kuitenkin niiden laajempaa tarkastelua ja peilaamista kulloinkin vallinneeseen koulutuspoliittiseen tilanteeseen. Kuten kaikkia tieteellisiä tuloksia, myös tämän tutkielman luotettavuutta ja tuloksia on syytä tarkastella kriittisesti. Tutkielmaa tehdessä olen pitänyt mielessäni ohjeet hyvistä tieteellisistä käytännöistä, tutkielman luotettavuuden ja eettisyyden takaamiseksi.
Koulutuspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Koulutuspolitiikalla pyritään yhteiskunnan ylläpitämiseen. Sen tehtävänä onkin määrittää kulloisenakin hetkenä koulutukselle tarpeelliseksi nähtävä suunta ja tavoitteet. Opetussuunnitelmat puolestaan ilmentävät yhteiskunnassa vallitsevaa koulutuspolitiikkaa. Opetussuunnitelmissa määrätään, mitä ja miten kouluissa tulisi opettaa. Tämän opetuksen sisällön on puolestaan hyväksynyt demokraattisesti valittu eduskunta.
Tutkielmassa tarkastelen suomalaista koulutuspolitiikkaa 1970-luvulta 2010-luvulle. Huomattavia koulutuspoliittisia muutoksia tälle aikavälille on uusliberalististen ja ylikansallisten ihanteiden lisääntyminen koulutuspolitiikassa, jotka näkyvät esimerkiksi kouluhallinnon hajauttamisena ja keventämisenä, tehokkuuden ihanteena sekä yksilön tasa-arvon tavoitteluna. Opetussuunnitelmien perusteissa koulutuspolitiikan kehitys ja muutokset näkyvät opetussuunnitelmien paikallistumisena, opetuksen tavoitteiden yksilöllistymisenä, sekä arvoperustan muutoksina. Opetussuunnitelmatekstit ovat laajentuneet tavoitteiden ja arvojen osalta yhä enemmän kohti kansainvälisempää toimijuutta. Koulutuspolitiikan kehittymisessä huomiota herättävää on koulutuksellisten tavoitteiden säilyminen samankaltaisina viime vuosikymmeninä. Tästä herää kysymys siitä, mitä koulutuspolitiikalla on saatu aikaan.
Tutkimusaiheeseen nähden kandidaatintutkielman laajuus on hyvinkin suppea, mutta se antaa yleiskatsauksen käsiteltyyn aiheeseen. Tutkielmassa käytetyn lähdekirjallisuuden avulla saa hyvän kuvan koulutuspolitiikan kehityksestä. Koulutuspolitiikan näkyminen opetussuunnitelmateksteissä vaatii kuitenkin niiden laajempaa tarkastelua ja peilaamista kulloinkin vallinneeseen koulutuspoliittiseen tilanteeseen. Kuten kaikkia tieteellisiä tuloksia, myös tämän tutkielman luotettavuutta ja tuloksia on syytä tarkastella kriittisesti. Tutkielmaa tehdessä olen pitänyt mielessäni ohjeet hyvistä tieteellisistä käytännöistä, tutkielman luotettavuuden ja eettisyyden takaamiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32130]