”Se on kaiken oppimisen edellytys” : luokanopettajien käsityksiä hyvästä oppimisilmapiiristä
Riutta, Riikka; Spets, Henna-Riikka (2021-02-15)
Riutta, Riikka
Spets, Henna-Riikka
R. Riutta; H.-R. Spets
15.02.2021
© 2021 Riikka Riutta, Henna-Riikka Spets. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102171183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102171183
Tiivistelmä
Oppimisilmapiiri on olennainen osa kouluarkea. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten luokanopettajat käsittävät hyvän oppimisilmapiirin. Tarkastelun kohteena on luokanopettajien yleisten käsitysten ja oppimisilmapiirin merkityksellisyyden lisäksi luokanopettajien käyttämät toimet hyvän oppimisilmapiirin saavuttamiseksi.
Tutkielman aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2019 sekä syyskuussa 2020. Tutkielman metodologisena lähestymistapana on laadullisten tutkimusten piiriin kuuluva fenomenografia, jonka lähtökohtana ovat ihmisten käsitykset. Tutkielman luotettavuutta ja yleistettävyyttä lisää tutkimusprosessin vaiheiden tarkka kuvaaminen sekä monipuolinen ja kansainvälinen lähdekirjallisuus. Tämä tutkielma on toteutettu parityönä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu hyvän oppimisilmapiiriin liittyvien käsitteiden ympärille, joita tarkastellaan pääasiassa opettajan, vuorovaikutuksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys pohjautuu aiheesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen, mutta tutkielman lopullinen teoria nousee kuitenkin aineistosta. Oppimisilmapiirin käsite ei ole yksiselitteinen, vaan käsitteen määrittelyyn vaikuttaa oppimisilmapiiriä arvioineen henkilön subjektiiviset käsitykset ja kokemukset. Oppimisilmapiiri vaikuttaa väistämättä jokaisen oppilaan ja koulussa työtään tekevän arkeen.
Tutkielman tulosten mukaan suurin osa luokanopettajista näkee hyvän oppimisilmapiirin oppimisen kannalta erittäin merkittävänä asiana, jopa oppimisen edellytyksenä. Luokanopettajien käsityksissä ilmeni jonkin verran vaihtelua opettajan omista vaikutusmahdollisuuksista oppimisilmapiirin suhteen. Selvää oli kuitenkin se, että suurin osa luokanopettajista näki päävastuun oppimisilmapiirin laadusta ja kehittämisestä kuuluvan opettajalle. Tutkielman aineistosta tehtyjen johtopäätösten perusteella luokanopettajien keinot oppimisilmapiirin kehittämiseksi tukevat heidän käsityksiään hyvästä oppimisilmapiiristä. Lisäksi oppimisilmapiiriä merkityksellisenä pitävä opettaja tekee tietoista työtä oppimisilmapiirin kehittämiseksi. Tutkielma vahvistaa omalta osaltaan käsitystä siitä, että oppimisilmapiiri ei synny itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä tietoisesti. Hyvän oppimisilmapiirin muodostuminen on jatkuva ja aikaa vaativa prosessi.
Tutkielman aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2019 sekä syyskuussa 2020. Tutkielman metodologisena lähestymistapana on laadullisten tutkimusten piiriin kuuluva fenomenografia, jonka lähtökohtana ovat ihmisten käsitykset. Tutkielman luotettavuutta ja yleistettävyyttä lisää tutkimusprosessin vaiheiden tarkka kuvaaminen sekä monipuolinen ja kansainvälinen lähdekirjallisuus. Tämä tutkielma on toteutettu parityönä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu hyvän oppimisilmapiiriin liittyvien käsitteiden ympärille, joita tarkastellaan pääasiassa opettajan, vuorovaikutuksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys pohjautuu aiheesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen, mutta tutkielman lopullinen teoria nousee kuitenkin aineistosta. Oppimisilmapiirin käsite ei ole yksiselitteinen, vaan käsitteen määrittelyyn vaikuttaa oppimisilmapiiriä arvioineen henkilön subjektiiviset käsitykset ja kokemukset. Oppimisilmapiiri vaikuttaa väistämättä jokaisen oppilaan ja koulussa työtään tekevän arkeen.
Tutkielman tulosten mukaan suurin osa luokanopettajista näkee hyvän oppimisilmapiirin oppimisen kannalta erittäin merkittävänä asiana, jopa oppimisen edellytyksenä. Luokanopettajien käsityksissä ilmeni jonkin verran vaihtelua opettajan omista vaikutusmahdollisuuksista oppimisilmapiirin suhteen. Selvää oli kuitenkin se, että suurin osa luokanopettajista näki päävastuun oppimisilmapiirin laadusta ja kehittämisestä kuuluvan opettajalle. Tutkielman aineistosta tehtyjen johtopäätösten perusteella luokanopettajien keinot oppimisilmapiirin kehittämiseksi tukevat heidän käsityksiään hyvästä oppimisilmapiiristä. Lisäksi oppimisilmapiiriä merkityksellisenä pitävä opettaja tekee tietoista työtä oppimisilmapiirin kehittämiseksi. Tutkielma vahvistaa omalta osaltaan käsitystä siitä, että oppimisilmapiiri ei synny itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä tietoisesti. Hyvän oppimisilmapiirin muodostuminen on jatkuva ja aikaa vaativa prosessi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32130]