Vieraskielisen lapsen suomen kielen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Vaitiniemi, Oona (2020-06-24)
Vaitiniemi, Oona
O. Vaitiniemi
24.06.2020
© 2020 Oona Vaitiniemi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202007012713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202007012713
Tiivistelmä
Tämä kandidaatin tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman tavoitteena on kuvata, kuinka toista kieltä opitaan, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja kuinka suomen kielen oppimista voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tutkielma on tehty varhaiskasvatuksen henkilöstön työn tueksi. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen henkilöstö on tietoinen lapsen kielen kehityksen tukemisesta, oli äidinkieli mikä tahansa.
Vieraskielisen lapsen suomen kielen oppimiseen vaikuttaa moni asia lapsen elämässä ja kielen kehityksen tukikeinoja on paljon. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee olla tietoinen eri menetelmistä ja tukimuodoista, jotta vieraskieliset lapset voivat osallistua toimintaan samalla tavalla kuin suomea äidinkielenään puhuvat lapset. Varhaiskasvatuksessa suomen kielen oppimista tuetaan muun muassa arjen vuorovaikutustilanteissa. Vieraskielinen lapsi pyrkii kommunikoimaan muiden lasten ja aikuisten kanssa samalla kielellä. Halu kommunikoida muiden kanssa motivoi lasta oppimaan kieltä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa, että vieraskielinen lapsi keskittyy yleensä esimerkiksi leikkitilanteessa sanastoon ja kieleen enemmän, kuin suunnitellulla aamutuokiolla. Näin ollen on tärkeää, että varhaiskasvatuksen henkilöstö kiinnittää jatkuvasti huomiota omaan puhekieleensä. Tutkielmassa avataan myös erilaisia suomi toisena kielenä -menetelmiä. Kaikki tässä tutkielmassa mainitut suomi toisena kielenä -menetelmät on valittu sillä perusteella, että jokaista menetelmää olisi mahdollisimman helppo käyttää arjessa.
Vieraskielisen lapsen suomen kielen oppimiseen vaikuttaa moni asia lapsen elämässä ja kielen kehityksen tukikeinoja on paljon. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee olla tietoinen eri menetelmistä ja tukimuodoista, jotta vieraskieliset lapset voivat osallistua toimintaan samalla tavalla kuin suomea äidinkielenään puhuvat lapset. Varhaiskasvatuksessa suomen kielen oppimista tuetaan muun muassa arjen vuorovaikutustilanteissa. Vieraskielinen lapsi pyrkii kommunikoimaan muiden lasten ja aikuisten kanssa samalla kielellä. Halu kommunikoida muiden kanssa motivoi lasta oppimaan kieltä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa, että vieraskielinen lapsi keskittyy yleensä esimerkiksi leikkitilanteessa sanastoon ja kieleen enemmän, kuin suunnitellulla aamutuokiolla. Näin ollen on tärkeää, että varhaiskasvatuksen henkilöstö kiinnittää jatkuvasti huomiota omaan puhekieleensä. Tutkielmassa avataan myös erilaisia suomi toisena kielenä -menetelmiä. Kaikki tässä tutkielmassa mainitut suomi toisena kielenä -menetelmät on valittu sillä perusteella, että jokaista menetelmää olisi mahdollisimman helppo käyttää arjessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32130]