Yhdessä vahvemmaksi : yhteisöllisyys ja positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Mettovaara, Hilla; Niemimäki, Tiina (2020-04-17)
Mettovaara, Hilla
Niemimäki, Tiina
H. Mettovaara; T. Niemimäki
17.04.2020
© 2020 Hilla Mettovaara, Tiina Niemimäki. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004181467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004181467
Tiivistelmä
Kandidaatintyömme tarkoituksena on selvittää yhteisön ja positiivisen pedagogiikan välisiä yhteyksiä. Tutkielmassamme käsittelemme, miten positiivisen pedagogiikan käytänteiden kautta varhaiskasvatuksessa voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä. Pohdimme yhteenkuuluvuuden eri ulottuvuuksia ja määritelmiä yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Tarkastelemme yhteisöllisyyttä ja sen rakentumista sosiokulttuurisen teorian sekä Martin Seligmanin PERMA-teorian kautta.
Esittelemme positiivisen pedagogiikan keskeisimpiä käsitteitä ja positiivisen psykologian teorioita, joille positiivinen pedagogiikka perustuu. Positiivisen pedagogiikan lähtökohtana on vaalia hyvää, sillä paha pitää kyllä huolen itsesään. Yksi sen osa-alueista on vahvuuskieli, joka pitää sisällään hyvän huomaamisen ja sen ääneen sanoittamisen. Positiivinen pedagogiikka kasvattaa lisäksi yksilön resilienssiä, joka tarkoittaa selviytymiskykyä elämän haastavissa tilanteissa.
Varhaiskasvatuksen konteksti mahdollistaa yksilöllisen identiteetin rakentuminen ja jokaisen henkilökohtaisten vahvuuksien sanallistamisen positiivisen pedagogiikan keinoin. Vahvuuskieli on yksi positiivisen pedagogiikan käytänteistä, jonka avulla yksilöt yhteisössä oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan toistensa tukemana. Vahvuuskielen opettelu ja sen käyttäminen yhteisön jäsenten keskuudessa ovat välttämättömiä vahvuuksien tunnistamisen ja käyttöönoton takaamiseksi. Yksilö tarvitsee yhteisöä kasvaakseen omaksi kokonaiseksi itsekseen. Positiivisen pedagogiikan avulla kasvatetaan lapsen resilienssiä ikään kuin selkäreppuun elämää varten. Myöhemmin nämä vahvuudet toimivat elämässä voimavaroina, joita ihminen tarvitsee elämän haasteista selviytymiseen.
Esittelemme positiivisen pedagogiikan keskeisimpiä käsitteitä ja positiivisen psykologian teorioita, joille positiivinen pedagogiikka perustuu. Positiivisen pedagogiikan lähtökohtana on vaalia hyvää, sillä paha pitää kyllä huolen itsesään. Yksi sen osa-alueista on vahvuuskieli, joka pitää sisällään hyvän huomaamisen ja sen ääneen sanoittamisen. Positiivinen pedagogiikka kasvattaa lisäksi yksilön resilienssiä, joka tarkoittaa selviytymiskykyä elämän haastavissa tilanteissa.
Varhaiskasvatuksen konteksti mahdollistaa yksilöllisen identiteetin rakentuminen ja jokaisen henkilökohtaisten vahvuuksien sanallistamisen positiivisen pedagogiikan keinoin. Vahvuuskieli on yksi positiivisen pedagogiikan käytänteistä, jonka avulla yksilöt yhteisössä oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan toistensa tukemana. Vahvuuskielen opettelu ja sen käyttäminen yhteisön jäsenten keskuudessa ovat välttämättömiä vahvuuksien tunnistamisen ja käyttöönoton takaamiseksi. Yksilö tarvitsee yhteisöä kasvaakseen omaksi kokonaiseksi itsekseen. Positiivisen pedagogiikan avulla kasvatetaan lapsen resilienssiä ikään kuin selkäreppuun elämää varten. Myöhemmin nämä vahvuudet toimivat elämässä voimavaroina, joita ihminen tarvitsee elämän haasteista selviytymiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32390]