Lappi valmistautuu muutokseen : Lapin maakunta- ja kuntatason toimijoiden odotukset maakunta- ja sote-uudistusta kohtaan
Liikkanen, Jussa (2019-04-27)
Liikkanen, Jussa
J. Liikkanen
27.04.2019
© 2019 Jussa Liikkanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904301558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904301558
Tiivistelmä
Menneellä hallituskaudella Suomen aluehallinto oli kohtaamassa uutta murrosta hallituksen kaavaileman maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Siinä oli määrä toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä maakuntauudistus tavalla, jota kuvaillaan yhdeksi suurimmista hallinnon toimintatapojen uudistuksista, mitä Suomessa on tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena oli perustaa uudet maakunnat, uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirtää maakunnille uusia tehtäviä.
Tutkielman perimmäisenä tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Lapin maakunta- ja kuntatason toimijoilla ja organisaatioilla oli suunniteltua maakunta- ja sote-uudistusta kohtaan, sekä miten nämä odotukset käyvät yhteen maakunta- ja sote-uudistuksen tärkeimpien tavoitteiden kanssa. Tarkoituksena on samalla kerätä kyseisten toimijoiden arvioita uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta uuden organisaation myötä. Yksi tutkimuksen tarkoituksista on odotusten rakenteiden ja alueellisen identiteetin käsitteiden kautta lähestyä asiaa lappilaisesta näkökulmasta uudistuksen sitoessa pinta-alaltaan Suomen mittakaavassa hyvin laajan alueen yhden maakunnallisen hallinnon alle.
Tutkielmaa varten haastateltiin yhdeksää maakuntavalmisteluissa mukana ollutta maakunta- ja kuntatason toimijaa. Haastatteluiden avulla pyrittiin kattavasti etsimään vastauksia johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin sekä kartoittamaan, millaisia näkemyksiä Lapissa on alueuudistusta kohtaan päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. Pääasiallisena teemana haastatteluissa toistui haastateltavien odotukset alueuudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ja niiden toteutumista kohtaan.
Tutkimustulosten perusteella Lapissa suhtauduttiin alueuudistukseen melko skeptisesti ja uudistuksen viivästyminen aiheutti myös turhautumista valtiojohtoista uudistusprosessia kohtaan. Erityisestä kritiikkiä kohdistui uudistuksen rahoitusmallia ja valinnanvapausmallia kohtaan. Osaltaan nämä tekijät ilmentävät Lapin päätöksentekijöiden odotusten rakenteita suhteessa valtiojohtoiseen muutosprosessiin, jossa Lapin erityispiirteitä ei osata kylliksi ottaa huomioon uudistusta valmistellessa. Uudistuksen vaikutus Lapin odotusten rakenteisiin jää sen sijaan vielä pääosin hämärän peittoon. Tutkielman johtopäätösten avulla voidaan analysoida, mitkä tekijät osaltaan vaikuttivat uudistuksen kaatumiseen ja millä tavalla vastaavaa uudistusta pitäisi jatkossa lähestyä.
Tutkielman perimmäisenä tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Lapin maakunta- ja kuntatason toimijoilla ja organisaatioilla oli suunniteltua maakunta- ja sote-uudistusta kohtaan, sekä miten nämä odotukset käyvät yhteen maakunta- ja sote-uudistuksen tärkeimpien tavoitteiden kanssa. Tarkoituksena on samalla kerätä kyseisten toimijoiden arvioita uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta uuden organisaation myötä. Yksi tutkimuksen tarkoituksista on odotusten rakenteiden ja alueellisen identiteetin käsitteiden kautta lähestyä asiaa lappilaisesta näkökulmasta uudistuksen sitoessa pinta-alaltaan Suomen mittakaavassa hyvin laajan alueen yhden maakunnallisen hallinnon alle.
Tutkielmaa varten haastateltiin yhdeksää maakuntavalmisteluissa mukana ollutta maakunta- ja kuntatason toimijaa. Haastatteluiden avulla pyrittiin kattavasti etsimään vastauksia johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin sekä kartoittamaan, millaisia näkemyksiä Lapissa on alueuudistusta kohtaan päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. Pääasiallisena teemana haastatteluissa toistui haastateltavien odotukset alueuudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ja niiden toteutumista kohtaan.
Tutkimustulosten perusteella Lapissa suhtauduttiin alueuudistukseen melko skeptisesti ja uudistuksen viivästyminen aiheutti myös turhautumista valtiojohtoista uudistusprosessia kohtaan. Erityisestä kritiikkiä kohdistui uudistuksen rahoitusmallia ja valinnanvapausmallia kohtaan. Osaltaan nämä tekijät ilmentävät Lapin päätöksentekijöiden odotusten rakenteita suhteessa valtiojohtoiseen muutosprosessiin, jossa Lapin erityispiirteitä ei osata kylliksi ottaa huomioon uudistusta valmistellessa. Uudistuksen vaikutus Lapin odotusten rakenteisiin jää sen sijaan vielä pääosin hämärän peittoon. Tutkielman johtopäätösten avulla voidaan analysoida, mitkä tekijät osaltaan vaikuttivat uudistuksen kaatumiseen ja millä tavalla vastaavaa uudistusta pitäisi jatkossa lähestyä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32390]