Psykoosilääkkeiden hyödyt ja haitat ahdistuneisuushäiriöissä
Haataja, Iida (2018-02-26)
Haataja, Iida
I. Haataja
26.02.2018
© 2018 Iida Haataja. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802271267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802271267
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää psykoosilääkkeiden off-label-käyttöä erityisesti ahdistuneisuushäiriön hoidossa aiemman kirjallisuuden ja Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin (Kohortti 66) perusteella. Tutkimushypoteesina oli, että psykoosilääkkeitä off-label-käyttävillä on enemmän masennusoireita, ahdistuneisuusoireita, itsetuhoajatuksia ja metabolisen oireyhtymän markkereita. Heitä verrattiin ahdistuneisuushäiriötä sairastaviin henkilöihin, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä sekä muihin Kohortti66:n jäseniin.
Tutkimukseni perustui Kohortin 66 46-vuotisseurantatutkimukseen, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja kliinisissä tutkimuksissa. Aineistossa oli 147 henkilöä, joilla oli rekistereiden perusteella ollut ahdistuneisuushäiriödiagnoosi edeltävien viiden vuoden aikana, mutta ei koskaan psykoosidiagnoosia. Näistä henkilöistä 16 käytti psykoosilääkitystä 46-vuotisseurannan tutkimushetkellä, eli he olivat psykoosilääkkeiden off-label-käyttäjiä (tapaukset). Vertailuryhmiin kuuluivat 131 henkilöä joilla oli ollut ahdistuneisuushäiriö, mutta joilla ei ollut käytössä psykoosilääkettä (vertailuryhmä 1) ja 6520 henkilöä, joilla ei rekisterien mukaan ole koskaan ollut psykoosia eikä ahdistuneisuushäiriötä, eivätkä he käyttäneet psykoosilääkitystä 46-vuotisseurannan aikaan (vertailuryhmä 2).
Masennus- ja ahdistusoireita sekä metabolisen oireyhtymän markkereita oli havaittavissa enemmän psykoosilääkitystä off-label-käyttävien tapausten joukossa. Merkittäviä ahdistusoireita oli 62,5 %:lla tapauksista, 27,5 %:lla vertailuryhmä 1:n henkilöistä sekä 7,6%:lla vertailuryhmä 2:n henkilöistä. Henkilöitä, joilla oli merkittävästi masennusoireita, oli eniten tapausten ryhmässä (75,0 %:lla). Vastaavat arvot olivat vertailuryhmässä 1: 38,9 %:lla ja vertailuryhmässä 2: 12,6 %:lla. Nämä tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Seitsemällä tapauksella (43,8 %) oli nukahtamisvaikeuksia. Triglyseridimittauksissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero tapausten ja vertailuryhmä 2:n välillä sekä vyötärönympärysmitan suhteen vain naissukupuolta olevien tapausten ja vertailuryhmä 2:n välillä siten, että arvot olivat huonommat tapausten joukossa. Nämä vertailuryhmään 2 liittyvät tulokset kertovat sen, että ahdistuneisuushäiriö voi vaikuttaa tällä tavoin, mutta psykoosilääkkeen vaikutusta ei voitu osoittaa.
Psykoosilääkkeen käytössä ei ollut eroa sukupuolten välillä. Psykoosilääkkeitä off-label-käyttävillä tapauksilla oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän psykiatrisia sairaalahoitopäiviä ja -kertoja sekä persoonallisuushäiriödiagnoosi. Syntymäkohorttiaineiston perusteella psykoosilääkkeitä off-label-käyttäiillä on enemmän masennus ja ahdistuneisuusoireita kuin niillä ahdistuneisuushäiriötä sairastavilla, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä. Tämän perusteella psykoosilääkkeet eivät välttämättä merkittävästi helpota psyykkisiä oireita, tai eivät ainakaan johda oireremissioon.
Tutkimukseni perustui Kohortin 66 46-vuotisseurantatutkimukseen, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja kliinisissä tutkimuksissa. Aineistossa oli 147 henkilöä, joilla oli rekistereiden perusteella ollut ahdistuneisuushäiriödiagnoosi edeltävien viiden vuoden aikana, mutta ei koskaan psykoosidiagnoosia. Näistä henkilöistä 16 käytti psykoosilääkitystä 46-vuotisseurannan tutkimushetkellä, eli he olivat psykoosilääkkeiden off-label-käyttäjiä (tapaukset). Vertailuryhmiin kuuluivat 131 henkilöä joilla oli ollut ahdistuneisuushäiriö, mutta joilla ei ollut käytössä psykoosilääkettä (vertailuryhmä 1) ja 6520 henkilöä, joilla ei rekisterien mukaan ole koskaan ollut psykoosia eikä ahdistuneisuushäiriötä, eivätkä he käyttäneet psykoosilääkitystä 46-vuotisseurannan aikaan (vertailuryhmä 2).
Masennus- ja ahdistusoireita sekä metabolisen oireyhtymän markkereita oli havaittavissa enemmän psykoosilääkitystä off-label-käyttävien tapausten joukossa. Merkittäviä ahdistusoireita oli 62,5 %:lla tapauksista, 27,5 %:lla vertailuryhmä 1:n henkilöistä sekä 7,6%:lla vertailuryhmä 2:n henkilöistä. Henkilöitä, joilla oli merkittävästi masennusoireita, oli eniten tapausten ryhmässä (75,0 %:lla). Vastaavat arvot olivat vertailuryhmässä 1: 38,9 %:lla ja vertailuryhmässä 2: 12,6 %:lla. Nämä tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Seitsemällä tapauksella (43,8 %) oli nukahtamisvaikeuksia. Triglyseridimittauksissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero tapausten ja vertailuryhmä 2:n välillä sekä vyötärönympärysmitan suhteen vain naissukupuolta olevien tapausten ja vertailuryhmä 2:n välillä siten, että arvot olivat huonommat tapausten joukossa. Nämä vertailuryhmään 2 liittyvät tulokset kertovat sen, että ahdistuneisuushäiriö voi vaikuttaa tällä tavoin, mutta psykoosilääkkeen vaikutusta ei voitu osoittaa.
Psykoosilääkkeen käytössä ei ollut eroa sukupuolten välillä. Psykoosilääkkeitä off-label-käyttävillä tapauksilla oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän psykiatrisia sairaalahoitopäiviä ja -kertoja sekä persoonallisuushäiriödiagnoosi. Syntymäkohorttiaineiston perusteella psykoosilääkkeitä off-label-käyttäiillä on enemmän masennus ja ahdistuneisuusoireita kuin niillä ahdistuneisuushäiriötä sairastavilla, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä. Tämän perusteella psykoosilääkkeet eivät välttämättä merkittävästi helpota psyykkisiä oireita, tai eivät ainakaan johda oireremissioon.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32130]