Oppilaanohjaajien työtyytyväisyys Espoon kaupungin peruskouluissa
Leinonen, Merja (2009-01-13)
Leinonen, Merja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-01-13
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1236941357-6
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1236941357-6
Tiivistelmä
Kehittämishankkeessa tarkasteltiin Espoon kaupungin peruskoulujen oppilaanohjaajien työtyytyväisyyttä ja sen taustatekijöitä sekä arvioitiin, onko työtyytyväisyydellä merkitystä oppilaanohjaajien vaihtuvuuteen. Kaikille 25:lle Espoon peruskoulun yläkoululle lähetettiin toukokuussa 2008 kysely-lomakkeet, joiden perusteella laskettiin vastausten keskiarvot ja luokkajakaumat. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin peruskoulun oppilaanohjauksen ydintehtäviä, toimenkuvaa ja työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Työtyytyväisyyden käsitettä käytiin läpi eri näkökulmista. Vastaajat olivat syntyneet melko tasaisesti eri vuosikymmenillä aikavälillä 1940 -1990; 87 % heistä oli naisia. Oppilaanohjaajista 60 % oli viimeisen viiden vuoden aikana ollut tehtävänsä ainoita hoitajia, eli pysyvyys oli hyvä. Kolmasosassa kouluista vaihtuvuus oli ollut suurta. Ohjattavien määrä vaihteli 180:sta 450:een keskiarvon ollessa 282. Oppilaanohjaajista 80 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Lähes 90 % oppilaanohjaajista koki työnsä vaihtelevaksi ja monipuoliseksi, ja he viihtyivät nimenomaan yläkoulun oppilaanohjaajan ammatissa. Työn itsenäisyyteen ja mahdollisuuteen tehdä luovaa työtä oltiin erityisen tyytyväisiä. Myös työn arvostus ja tuen saaminen esimieheltä ja muulta henkilöstöltä lisäsivät työtyytyväisyyttä. Oppilaanohjaajat olivat pääsääntöisesti melko tai erittäin tyytyväisiä (80 %) mahdollisuuteen kehittyä ammatissa. Oppilaanohjaajan työ koettiin vaativaksi, ja viidennes vastaajista tunsi olevansa erittäin väsynyt työpäivän lopussa kerran viikossa tai päivittäin. Yli puolet (60 %) vastaajista oli tyytymättömiä palkkaansa. Koska työtyytyväisyys oli hyvin korkea (80 %), onkin todennäköistä, että vaihtuvuuteen vaikuttavat kokonaan muut syyt kuin yleinen työtyytyväisyys. Kaikkia mahdollisia muita syitä, esim. perhesyitä, ei tässä kyselyssä edes ollut mahdollista kartoittaa.