Vasikoiden vierihoitokokeilu Maitosilta Oy:n navetassa
Nummila, Eveliina (2024)
Nummila, Eveliina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403255062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403255062
Tiivistelmä
Kiinnostus vasikoiden vierihoitoa kohtaan on kasvanut lypsykarjatiloilla, sillä vierihoidon avulla voidaan mahdollistaa eläimille lajinmukaisen käyttäytymisen toteutumista. Aiheesta tehtyjä tutkimuksia etenkin talousvaikutusten osalta on vielä vähän, mutta vierihoidolla on todettu olevan positiivia vaikutuksia vasikoiden kasvuun ja käyttäytymiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko vasikoiden vierihoidon toteuttaminen Maitosilta Oy:n navetassa kannattavaa sekä vasikoiden hyvinvoinnin että taloudellisen hyödyn kannalta. Opinnäytetyö toteutettiin tilakohtaisena kokeiluna, jossa vasikoiden vierihoitoa kokeiltiin tilalle jäävien lypsyrotuisten lehmävasikoiden kanssa. Työn toimeksiantajana toimi Lantmännen Agro Kauppiaat Oy.
Kokeilussa seurattiin vierihoidon vaikutuksia vasikoiden kasvuun, sosiaaliseen käyttäytymiseen ja terveyteen. Lisäksi havainnoitiin lehmien ja vasikoiden kokemaa vieroitusstressiä. Talousvaikutusten osalta seurattiin lehmäkohtaista maitotulon menetystä ja vasikkakohtaista hoitokustannusta huomioiden työ- ja juottokustannukset. Vierihoitokokeilussa oli mukana yhteensä kahdeksan vasikkaa, joista neljä oli vierihoidossa ja neljä vertailukohteena olleita varhaisvieroitettuja vasikoita. Lehmäkohtaiset maitotuotostiedot kerättiin lypsyrobotin tiedoista kuukauden ajalta. Kuukauden pituinen vierihoito toteutettiin kestokuivikepohjaisella poikineiden osastolla, minkä jälkeen vasikat siirtyivät juomarehujuotolle vasikkalaan toisen kuukauden ajaksi. Vasikoiden omat emät olivat vasikkansa kanssa kaksi viikkoa, minkä jälkeen vasikat olivat toisten lehmien hoidettavana ennen vierihoidon päättymistä.
Vierihoidolla oli positiivia vaikutuksia vasikoiden hyvinvointiin. Vierihoidossa olleiden vasikoiden päiväkasvu oli keskimäärin 104 grammaa korkeampi kuin varhaisvieroitetuilla vasikoilla. Vierihoidossa olleet vasikat olivat myös rakenteeltaan vankempia. Sosiaalisen käyttäytymisen osalta vierihoidossa olleet vasikat matkivat lehmien käyttäytymistä, muodostivat oman ryhmänsä keskenään nopeammin ja tottuivat ihmiseen paremmin kuin varhaisvieroitetut vasikat. Vierihoidetut vasikat olivat kokeilun ajan terveitä. Varhaisvieroitetuista vasikoista kahdella oli ongelmia suolistoterveyden kanssa. Vieroitusstressi oli voimakkaampaa ja selkeämmin havaittavissa lehmillä kuin vasikoilla. Talousnäkökulmasta tarkasteltuna vierihoito oli kokonaiskustannuksiltaan 115,06 € yhtä vasikkaa kohden kuukaudessa kalliimpi menetelmä kuin juomarehujuotto. Yhtä lehmää kohden maitotulon menetystä kertyi keskimäärin 255,52 € kuukaudessa. Kokeilun perusteella vierihoidon toteuttaminen on Maitosilta Oy:lle kannattavaa vasikoiden hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta vierihoidon kustannukset ovat varhaisvieroitusta ja juomarehujuottoa korkeammat.
Kokeilussa seurattiin vierihoidon vaikutuksia vasikoiden kasvuun, sosiaaliseen käyttäytymiseen ja terveyteen. Lisäksi havainnoitiin lehmien ja vasikoiden kokemaa vieroitusstressiä. Talousvaikutusten osalta seurattiin lehmäkohtaista maitotulon menetystä ja vasikkakohtaista hoitokustannusta huomioiden työ- ja juottokustannukset. Vierihoitokokeilussa oli mukana yhteensä kahdeksan vasikkaa, joista neljä oli vierihoidossa ja neljä vertailukohteena olleita varhaisvieroitettuja vasikoita. Lehmäkohtaiset maitotuotostiedot kerättiin lypsyrobotin tiedoista kuukauden ajalta. Kuukauden pituinen vierihoito toteutettiin kestokuivikepohjaisella poikineiden osastolla, minkä jälkeen vasikat siirtyivät juomarehujuotolle vasikkalaan toisen kuukauden ajaksi. Vasikoiden omat emät olivat vasikkansa kanssa kaksi viikkoa, minkä jälkeen vasikat olivat toisten lehmien hoidettavana ennen vierihoidon päättymistä.
Vierihoidolla oli positiivia vaikutuksia vasikoiden hyvinvointiin. Vierihoidossa olleiden vasikoiden päiväkasvu oli keskimäärin 104 grammaa korkeampi kuin varhaisvieroitetuilla vasikoilla. Vierihoidossa olleet vasikat olivat myös rakenteeltaan vankempia. Sosiaalisen käyttäytymisen osalta vierihoidossa olleet vasikat matkivat lehmien käyttäytymistä, muodostivat oman ryhmänsä keskenään nopeammin ja tottuivat ihmiseen paremmin kuin varhaisvieroitetut vasikat. Vierihoidetut vasikat olivat kokeilun ajan terveitä. Varhaisvieroitetuista vasikoista kahdella oli ongelmia suolistoterveyden kanssa. Vieroitusstressi oli voimakkaampaa ja selkeämmin havaittavissa lehmillä kuin vasikoilla. Talousnäkökulmasta tarkasteltuna vierihoito oli kokonaiskustannuksiltaan 115,06 € yhtä vasikkaa kohden kuukaudessa kalliimpi menetelmä kuin juomarehujuotto. Yhtä lehmää kohden maitotulon menetystä kertyi keskimäärin 255,52 € kuukaudessa. Kokeilun perusteella vierihoidon toteuttaminen on Maitosilta Oy:lle kannattavaa vasikoiden hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta vierihoidon kustannukset ovat varhaisvieroitusta ja juomarehujuottoa korkeammat.