Monialainen yhteistyö opiskelijahuollon ja Nuorten vastaanoton välillä perhekeskus Lounatuulessa
Viljanen, Elina (2024)
Viljanen, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402052527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402052527
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli opiskelijahuollon ja Nuorten vastaanoton välisen monialaisen yhteistyön käytäntöjen kehittäminen perhekeskus Lounatuulen alueella. Tarkoituksena oli laatia konkreettinen suunnitelma yhteistyön kehittämiseksi
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, joka toimi perustana teemahaastattelujen rungolle ja sisällönanalyysille. Haastattelujen teemoina olivat toimivat ja vaikuttavat käytännöt, monialaista yhteistyötä estävät ja edistävät tekijät, nuoren ja vanhempien rooli yhteistyössä sekä yhteistyön kehittäminen. Opiskelijahuollon henkilökunnan ryhmähaastatteluihin osallistui 12 (n=12) työntekijää ja Nuorten vastaanoton haastatteluun seitsemän (n=7) työntekijää. Lisäksi haastateltiin kaksi nuorta (n=2), joiden kohdalla oli tehty monialaista yhteistyötä. Kirjallisuuskatsausta ja haastattelujen tuloksia hyödynnettiin työkonferenssissa, jossa eri yksiköiden työntekijät yhdessä tekivät suunnitelman monialaisen yhteistyön kehittämiselle opiskelijahuollon ja Nuorten vastaanoton välillä.
Tuloksissa todettiin, että monialainen yhteistyö nähtiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, mutta ajankohtaisesti sitä tehtiin vähän. Haasteiksi yhteistyölle koettiin tiedon kulku, työnjaon epäselvyys ja yhteistyön ilmapiiri. Osaltaan yhteistyötä haastoi se, että työntekijät eivät tunne toisiaan ja toistensa työtä. Resurssit vaikuttivat osittain edellä kuvattuihin haasteisiin. Hyviksi käytännöiksi koettiin yhteisvastaanotot, verkostopalaverit ja puhelinyhteydenotot. Jatkuvuuden turvaaminen palvelusta toiseen siirryttäessä nousi esiin toimivana ja tärkeänä käytännön toimintatapana.
Nuoret kokivat, että monialaisen yhteistyön myötä ymmärrys heidän tilannettaan kohtaan parani ja he saivat tarvitsemaansa tukea opiskeluun. He kokivat, että ennen yhteistyötä heidän tarpeensa eivät tulleet kuulluiksi. Yhteistyössä he kokivat olevansa aktiivisessa roolissa. Perheen mukaan ottamisessa kunnioitettiin nuoren omaa näkemystä asiasta.
Työkonferenssissa laadittu suunnitelma pohjautuu havaittuihin yhteistyön haasteisiin ja koettuihin kehittämistarpeisiin. Suunnitelmassa keskeistä on yhteistyön käytäntöjen määritteleminen ja sopiminen sekä henkilökunnan yhteisten tapaamisten järjestäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, joka toimi perustana teemahaastattelujen rungolle ja sisällönanalyysille. Haastattelujen teemoina olivat toimivat ja vaikuttavat käytännöt, monialaista yhteistyötä estävät ja edistävät tekijät, nuoren ja vanhempien rooli yhteistyössä sekä yhteistyön kehittäminen. Opiskelijahuollon henkilökunnan ryhmähaastatteluihin osallistui 12 (n=12) työntekijää ja Nuorten vastaanoton haastatteluun seitsemän (n=7) työntekijää. Lisäksi haastateltiin kaksi nuorta (n=2), joiden kohdalla oli tehty monialaista yhteistyötä. Kirjallisuuskatsausta ja haastattelujen tuloksia hyödynnettiin työkonferenssissa, jossa eri yksiköiden työntekijät yhdessä tekivät suunnitelman monialaisen yhteistyön kehittämiselle opiskelijahuollon ja Nuorten vastaanoton välillä.
Tuloksissa todettiin, että monialainen yhteistyö nähtiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, mutta ajankohtaisesti sitä tehtiin vähän. Haasteiksi yhteistyölle koettiin tiedon kulku, työnjaon epäselvyys ja yhteistyön ilmapiiri. Osaltaan yhteistyötä haastoi se, että työntekijät eivät tunne toisiaan ja toistensa työtä. Resurssit vaikuttivat osittain edellä kuvattuihin haasteisiin. Hyviksi käytännöiksi koettiin yhteisvastaanotot, verkostopalaverit ja puhelinyhteydenotot. Jatkuvuuden turvaaminen palvelusta toiseen siirryttäessä nousi esiin toimivana ja tärkeänä käytännön toimintatapana.
Nuoret kokivat, että monialaisen yhteistyön myötä ymmärrys heidän tilannettaan kohtaan parani ja he saivat tarvitsemaansa tukea opiskeluun. He kokivat, että ennen yhteistyötä heidän tarpeensa eivät tulleet kuulluiksi. Yhteistyössä he kokivat olevansa aktiivisessa roolissa. Perheen mukaan ottamisessa kunnioitettiin nuoren omaa näkemystä asiasta.
Työkonferenssissa laadittu suunnitelma pohjautuu havaittuihin yhteistyön haasteisiin ja koettuihin kehittämistarpeisiin. Suunnitelmassa keskeistä on yhteistyön käytäntöjen määritteleminen ja sopiminen sekä henkilökunnan yhteisten tapaamisten järjestäminen.