Jätteiden lajittelutehokkuuden kasvattaminen Järvenpäässä
Lumme, Satu (2023)
Lumme, Satu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537581
Tiivistelmä
Kiertotalous on 2010-luvulta lähtien kytketty osaksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Jätteet täytyy saada kiertämään yhteiskunnassa, jotta materiaalien elinikä pitenee ja ne saadaan uusiokäyttöön. Kiertotalousajattelun lähtökohtana on tukea raaka-aineen arvon säilymistä kierrätyksen sykleissä. Pakkausmateriaalien ja biojätteen hyödyntäminen on merkittävä osa kiertotaloutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää järvenpääläisten lajittelukäyttäytymisen nykytilaa sekä lajitteluun liittyviä haasteita ja kannustimia. Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään keinoja, jotka helpottaisivat kuluttajien ja kotitalouksien arkea. Kun lajittelutehokkuus kasvaa, kierrätysaste nousee. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Kiertokapula Oy, joka vastaa Järvenpään jätehuollosta ja lajitteluneuvonnasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarjota Kiertokapulalle kehitysideoita, joita he voivat viedä käytäntöön ja hyödyntää niin lajitteluneuvonnassa kuin toimintansa kehittämisessä.
Kehittämistyön tietoperusta käsittelee jätteiden lajittelun merkitystä osana kiertotalousajattelua ja kestävän kehityksen tavoitteita. Siinä esitellään aiempien tutkimusten tarjoamia keinoja jätteiden lajittelun tehostamiseksi sekä jätelain uudistuksen vaikutuksia. Ympäristökasvatuksen eli tässä kontekstissa lajitteluneuvonnan avulla on mahdollista vaikuttaa lajittelukäyttäytymiseen. Lisäksi SHIFT-mallin tarjoamaa viitekehystä hyödynnetään sosiaalisen ympäristön vaikutuksen ja tapojen muodostumisen merkityksen arvioinnissa.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa on kehittämistutkimukselle ominaisia piirteitä. Työssä hyödynnettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja kyselyn avulla selvitettiin järvenpääläisten lajittelukäyttäytymistä. Kyselyyn vastasi 920 henkilöä ja tuloksia esitellään tilastollisten menetelmien, kuten ristiintaulukoinnin avulla. Merkittävimpinä tuloksina nousi esille, että jätteiden lajitteluun kannustivat erityisesti lajittelun helppous ja ympäristösyyt. Isoimpina haasteina kotitaloudet kokivat tilanpuutteen, lajittelupisteen etäisyyden, elämäntilanteen sekä osaamisen puutteen. Huomionarvoista on, että 30 % kerrostaloissa vuokralla asuvista, kertoivat tilanpuutteen olevan haaste lajittelulle. Tulosanalyysin jälkeen muutamalle järvenpääläiselle pidettiin osallistava ideointityöpaja, jossa käytiin läpi kyselyn tulokset ja mietittiin Kiertokapulalle suunnattuja kehitysideoita, kuten yhteistyön kehittämistä yhdistysten kanssa. Ideointityöpajan tulokset koottiin ja liitettiin osaksi työtä.
Tulosten perusteella tärkeimpinä kehitysehdotuksina tarjotaan lajitteluneuvonnan lisäämistä eri kohderyhmille, yhdistysten verkostojen hyödyntämistä lajitteluneuvonnassa, kohdennetut jäteratkaisut kerrostaloihin sekä someagentti, joka antaisi sosiaalisen median alustoilla ajantasaista tietoa lajitteluprosessin vaiheista. Myönteinen sosiaalinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi annetun tiedon vastaanottamiseen, joten on tärkeää kiinnittää huomioita siihen, minkälaisessa sosiaalisessa ympäristössä lajitteluneuvontaa tarjotaan. Nämä kehitysideat on mahdollista viedä käytäntöön niin Järvenpäässä kuin laajemmin Kiertokapulan toimialueella. Lisäksi muut jätehuoltoyhtiöt voivat kehittää omaa toimintaansa tarjottujen kehitysideoiden pohjalta, jotta materiaalit saadaan kiertoon ja kierrätysaste nostettua Suomen jätelain ja EU:n jätedirektiivin edellyttämille tasoille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää järvenpääläisten lajittelukäyttäytymisen nykytilaa sekä lajitteluun liittyviä haasteita ja kannustimia. Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään keinoja, jotka helpottaisivat kuluttajien ja kotitalouksien arkea. Kun lajittelutehokkuus kasvaa, kierrätysaste nousee. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Kiertokapula Oy, joka vastaa Järvenpään jätehuollosta ja lajitteluneuvonnasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarjota Kiertokapulalle kehitysideoita, joita he voivat viedä käytäntöön ja hyödyntää niin lajitteluneuvonnassa kuin toimintansa kehittämisessä.
Kehittämistyön tietoperusta käsittelee jätteiden lajittelun merkitystä osana kiertotalousajattelua ja kestävän kehityksen tavoitteita. Siinä esitellään aiempien tutkimusten tarjoamia keinoja jätteiden lajittelun tehostamiseksi sekä jätelain uudistuksen vaikutuksia. Ympäristökasvatuksen eli tässä kontekstissa lajitteluneuvonnan avulla on mahdollista vaikuttaa lajittelukäyttäytymiseen. Lisäksi SHIFT-mallin tarjoamaa viitekehystä hyödynnetään sosiaalisen ympäristön vaikutuksen ja tapojen muodostumisen merkityksen arvioinnissa.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa on kehittämistutkimukselle ominaisia piirteitä. Työssä hyödynnettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja kyselyn avulla selvitettiin järvenpääläisten lajittelukäyttäytymistä. Kyselyyn vastasi 920 henkilöä ja tuloksia esitellään tilastollisten menetelmien, kuten ristiintaulukoinnin avulla. Merkittävimpinä tuloksina nousi esille, että jätteiden lajitteluun kannustivat erityisesti lajittelun helppous ja ympäristösyyt. Isoimpina haasteina kotitaloudet kokivat tilanpuutteen, lajittelupisteen etäisyyden, elämäntilanteen sekä osaamisen puutteen. Huomionarvoista on, että 30 % kerrostaloissa vuokralla asuvista, kertoivat tilanpuutteen olevan haaste lajittelulle. Tulosanalyysin jälkeen muutamalle järvenpääläiselle pidettiin osallistava ideointityöpaja, jossa käytiin läpi kyselyn tulokset ja mietittiin Kiertokapulalle suunnattuja kehitysideoita, kuten yhteistyön kehittämistä yhdistysten kanssa. Ideointityöpajan tulokset koottiin ja liitettiin osaksi työtä.
Tulosten perusteella tärkeimpinä kehitysehdotuksina tarjotaan lajitteluneuvonnan lisäämistä eri kohderyhmille, yhdistysten verkostojen hyödyntämistä lajitteluneuvonnassa, kohdennetut jäteratkaisut kerrostaloihin sekä someagentti, joka antaisi sosiaalisen median alustoilla ajantasaista tietoa lajitteluprosessin vaiheista. Myönteinen sosiaalinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi annetun tiedon vastaanottamiseen, joten on tärkeää kiinnittää huomioita siihen, minkälaisessa sosiaalisessa ympäristössä lajitteluneuvontaa tarjotaan. Nämä kehitysideat on mahdollista viedä käytäntöön niin Järvenpäässä kuin laajemmin Kiertokapulan toimialueella. Lisäksi muut jätehuoltoyhtiöt voivat kehittää omaa toimintaansa tarjottujen kehitysideoiden pohjalta, jotta materiaalit saadaan kiertoon ja kierrätysaste nostettua Suomen jätelain ja EU:n jätedirektiivin edellyttämille tasoille.