Venäjältä tulevien hirvien vaikutus Sallan hirvikantaan
Jauhojärvi, Tiia (2023)
Jauhojärvi, Tiia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835310
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on Venäjältä tulevien hirvien vaikutus Sallan hirvikantaan. Suomen ja Venäjän rajalla olevalla poroesteaidalla Sallassa on ollut kymmenen riistakameraa kuvaamassa aidan läheisyydessä tapahtuvaa eläinten liikkumista. Tärkeimpinä tutkimuskysymyksinä oli tutkia kuvien pohjalta, missä määrin hirviä liikkuu Venäjältä Suomen puolelle ja toisinpäin sekä vertailla kahden erityyppisen portin ylitysmääriä. Riistakameratutkimuksia hirvien liikkumisesta ei juurikaan ole, mutta pienempien sorkkaeläinten, kuten valkohäntäkauriiden populaatiotutkimuksessa on riistakameroita käytetty.
Aidalla on kahta erilaista porttityyppiä: nieluportteja sekä hyppyportteja. Kamerat ovat keränneet aineistoa vuoden 2021 marraskuusta vuoden 2023 kesäkuulle asti. Opinnäytetyön aineiston on kerännyt Sallan riistanhoitoyhdistys, joka on huolehtinut kameroiden toiminnasta ja kuvien toimittamisesta. Analysoin itse kuva-aineiston. Kuvien tiedot siirrettiin Excel-taulukkoon, johon kirjattiin kuvista tärkeimmät tiedot, kuten aitatyyppi, päivämäärä, hirven sukupuoli ja ikä sekä mahdollinen tapahtunut aidan ylitys. Aineistosta määritettiin 15 minuutin tilanteet eli kuvat, joiden välillä oli kulunut yli 15 minuuttia, merkittiin Exceliin omiksi tilanteikseen. Opinnäytetyön tulokset saatiin Excelin suodatustyökalua käyttämällä.
Kuva-aineiston perusteella Venäjältä tulevilla hirvillä ei ole määrällistä vaikutusta Sallan hirvikantaan, sillä Suomen puolelle tulleiden hirvien määrä oli vain neljä enemmän kuin Venäjälle lähteneiden. Tuloksista saatiin kuitenkin selville hirvien sukupuolijakaumaa ja ikärakennetta. Tulokset vastaavat esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen arviointeja hirvien tiheydestä ja sukupuolijakaumasta. Nieluporteista Suomen puolelle tuli enemmän hirviä kuin hyppyporteista. Nieluporttien läpi kulkeminen oli usean hirven kohdalla hidasta ja epäröivää. Hyppyporteilla hirvet epäröivät ylitystä vähemmän ja ylitykset tapahtuivat nopeammin.
Aidalla on kahta erilaista porttityyppiä: nieluportteja sekä hyppyportteja. Kamerat ovat keränneet aineistoa vuoden 2021 marraskuusta vuoden 2023 kesäkuulle asti. Opinnäytetyön aineiston on kerännyt Sallan riistanhoitoyhdistys, joka on huolehtinut kameroiden toiminnasta ja kuvien toimittamisesta. Analysoin itse kuva-aineiston. Kuvien tiedot siirrettiin Excel-taulukkoon, johon kirjattiin kuvista tärkeimmät tiedot, kuten aitatyyppi, päivämäärä, hirven sukupuoli ja ikä sekä mahdollinen tapahtunut aidan ylitys. Aineistosta määritettiin 15 minuutin tilanteet eli kuvat, joiden välillä oli kulunut yli 15 minuuttia, merkittiin Exceliin omiksi tilanteikseen. Opinnäytetyön tulokset saatiin Excelin suodatustyökalua käyttämällä.
Kuva-aineiston perusteella Venäjältä tulevilla hirvillä ei ole määrällistä vaikutusta Sallan hirvikantaan, sillä Suomen puolelle tulleiden hirvien määrä oli vain neljä enemmän kuin Venäjälle lähteneiden. Tuloksista saatiin kuitenkin selville hirvien sukupuolijakaumaa ja ikärakennetta. Tulokset vastaavat esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen arviointeja hirvien tiheydestä ja sukupuolijakaumasta. Nieluporteista Suomen puolelle tuli enemmän hirviä kuin hyppyporteista. Nieluporttien läpi kulkeminen oli usean hirven kohdalla hidasta ja epäröivää. Hyppyporteilla hirvet epäröivät ylitystä vähemmän ja ylitykset tapahtuivat nopeammin.