Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) toteutuminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella
Heikkinen, Annika (2023)
Heikkinen, Annika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735018
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) toteutuminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Työn tarkoituksena oli kartoittaa IPC-N:n toteutumista Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella potilastietojärjestelmästä poimitun tiedon perusteella. Tavoitteena oli saada IPC-N:n kirjaamiskäytänteistä tietoa, jota voitaisiin käyttää vertailu- ja mallipohjana muilla hyvinvointialueilla. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten IPC-N toteutuu ja millaisille asiakkaille kyseinen menetelmä kohdentuu.
Nuorten vuorovaikutusohjanta (IPC-N) on psykososiaalinen menetelmä, joka pohjautuu interpersonaaliseen psykoterapiaan (IPT). Se on suunnattu 12–19-vuotiaille masentuneisuudesta tai masennuksesta kärsiville nuorille. Menetelmää levitettiin kansallisesti kaikkiin maakuntiin vuosina 2020–2022 osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Datan rakentumiseen liittyen keskeisessä osassa olivat toimenpidekoodit, joiden kautta menetelmän toteutumista ja kohdentumista voitiin tarkastella ja analysoida.
Opinnäytetyö toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Menetelmältään opinnäytetyö oli kuvaileva poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin takautuvasti asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Kohderyhmänä olivat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuvat 13–18-vuotiaat nuoret, jotka olivat saaneet IPC-N:ää vuosina 2021–2023. Menetelmää saaneet nuoret pystyttiin tunnistamaan asiakas- ja potilastietojärjestelmästä toimenpidekoodin IDY27 avulla.
Tuloksista ilmeni, että IPC-N:ää saivat yhteensä 237 asiakasta, joista suurin osa oli tyttöjä. Yleisin menetelmää tarjonnut ammattilainen oli terveydenhoitaja. Menetelmää tarjottiin määrällisesti eniten Joensuussa. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että sekä menetelmän että toimenpidekoodien käyttöönotto alueella on ollut onnistunutta ja menetelmään liittyvä tilastointi ja kirjaaminen on tehty pääosin ohjeistuksen mukaisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää alueellisesti menetelmiin liittyvien tilastointi- ja kirjaamiskäytänteiden kehittämisessä.
Nuorten vuorovaikutusohjanta (IPC-N) on psykososiaalinen menetelmä, joka pohjautuu interpersonaaliseen psykoterapiaan (IPT). Se on suunnattu 12–19-vuotiaille masentuneisuudesta tai masennuksesta kärsiville nuorille. Menetelmää levitettiin kansallisesti kaikkiin maakuntiin vuosina 2020–2022 osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Datan rakentumiseen liittyen keskeisessä osassa olivat toimenpidekoodit, joiden kautta menetelmän toteutumista ja kohdentumista voitiin tarkastella ja analysoida.
Opinnäytetyö toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Menetelmältään opinnäytetyö oli kuvaileva poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin takautuvasti asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Kohderyhmänä olivat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuvat 13–18-vuotiaat nuoret, jotka olivat saaneet IPC-N:ää vuosina 2021–2023. Menetelmää saaneet nuoret pystyttiin tunnistamaan asiakas- ja potilastietojärjestelmästä toimenpidekoodin IDY27 avulla.
Tuloksista ilmeni, että IPC-N:ää saivat yhteensä 237 asiakasta, joista suurin osa oli tyttöjä. Yleisin menetelmää tarjonnut ammattilainen oli terveydenhoitaja. Menetelmää tarjottiin määrällisesti eniten Joensuussa. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että sekä menetelmän että toimenpidekoodien käyttöönotto alueella on ollut onnistunutta ja menetelmään liittyvä tilastointi ja kirjaaminen on tehty pääosin ohjeistuksen mukaisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää alueellisesti menetelmiin liittyvien tilastointi- ja kirjaamiskäytänteiden kehittämisessä.