Toimintaterapia ADHD-aikuisilla perusterveydenhuollossa
Kemppi, Hanna; Lauste, Laura; Taluste, Keity (2023)
Kemppi, Hanna
Lauste, Laura
Taluste, Keity
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333745
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin toimintaterapian keinoja aikuisille, joilla on ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. ADHD on neuropsykiatrinen häiriö ja niin ADHD:n kuin neuropsykiatristen diagnoosien määrä on lisääntynyt viime aikoina. ADHD tunnistetaan nykyään myös aikuisilla, mutta heidän saamansa tuki on vähäistä. ADHD:n oireilu vaikuttaa henkilön arjen ja elämän hallintaan, mutta se voi tuoda mukanaan myös vahvuuksia, jotka ovat tärkeä tunnistaa. Toimintaterapeutit kaipaavat lisää näyttöön perustuvia toimintaterapiakeinoja, joiden avulla voidaan helpottaa ADHD-aikuisten arjen ja elämän hallintaa.
Integroivalla kirjallisuuskatsauksella selvitettiin toimintaterapian keinojen lisäksi, mihin näillä keinoilla voidaan vaikuttaa. Tietoa haettiin systemaattisesti Cinahl-, Cochrane-, Proquest- ja PubMed-tietokannoista. Tietokannoista löydetyistä 92 tutkimuksesta seitsemän tutkimusta valikoitui mukaan kirjallisuuskatsaukseen sekä tarkempaan analyysiin. Valitut artikkelit on julkaistu vuosina 2019–2023.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena löydetyt toimintaterapian keinot liittyvät ympäristön muokkaamiseen, toiminnan pilkkomiseen, rutiinien luomiseen ja henkilön yksilöllisten ominaisuuksien tunnistamiseen toiminnan mukauttamiseksi. Nämä tulokset jäsenneltiin visuaalisesti PEO-malliin (The Person–Environment–Occupation-malli).
Viime vuosilta on kansainvälistä tutkimustietoa toimintaterapian keinoista aikuisten kanssa, joilla on ADHD. Kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat sovellettavissa käytännön työelämässä, ja tämän lisäksi tuloksia voi soveltaa yleisesti neuropsykiatrisesti oireilevien asiakkaiden kanssa. Opinnäytetyön keskeiset tulokset on esitetty tiivistelmänä liitteessä, jotta toimintaterapeutit saavat tiedot nopeasti ja tehokkaasti haltuunsa. Edelleen kuitenkin kaivataan lisää suomalaista tutkimusta toimintaterapian mahdollisuuksista aikuisten kanssa, joilla on ADHD.
Integroivalla kirjallisuuskatsauksella selvitettiin toimintaterapian keinojen lisäksi, mihin näillä keinoilla voidaan vaikuttaa. Tietoa haettiin systemaattisesti Cinahl-, Cochrane-, Proquest- ja PubMed-tietokannoista. Tietokannoista löydetyistä 92 tutkimuksesta seitsemän tutkimusta valikoitui mukaan kirjallisuuskatsaukseen sekä tarkempaan analyysiin. Valitut artikkelit on julkaistu vuosina 2019–2023.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena löydetyt toimintaterapian keinot liittyvät ympäristön muokkaamiseen, toiminnan pilkkomiseen, rutiinien luomiseen ja henkilön yksilöllisten ominaisuuksien tunnistamiseen toiminnan mukauttamiseksi. Nämä tulokset jäsenneltiin visuaalisesti PEO-malliin (The Person–Environment–Occupation-malli).
Viime vuosilta on kansainvälistä tutkimustietoa toimintaterapian keinoista aikuisten kanssa, joilla on ADHD. Kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat sovellettavissa käytännön työelämässä, ja tämän lisäksi tuloksia voi soveltaa yleisesti neuropsykiatrisesti oireilevien asiakkaiden kanssa. Opinnäytetyön keskeiset tulokset on esitetty tiivistelmänä liitteessä, jotta toimintaterapeutit saavat tiedot nopeasti ja tehokkaasti haltuunsa. Edelleen kuitenkin kaivataan lisää suomalaista tutkimusta toimintaterapian mahdollisuuksista aikuisten kanssa, joilla on ADHD.