Palveluohjausosaaminen, palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan osallisuus kotihoidossa
Havula, Sanna (2023)
Havula, Sanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331156
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut – Meijän oma ja turvallinen arki (TulKoti) -hankkeelle. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa kotihoidon esihenkilöiden tiedolla johtamisen tueksi. Tutkimuksen avulla selvitettiin palvelut, joista kotihoidon työntekijöiltä kysytään eniten säännöllisen kotihoidon asiakkaan tai tämän omaisen taholta sekä nostettiin esille palvelut, joista kotihoidon työntekijät kokevat eniten tarvetta saada lisäkoulutusta. Tutkimuksen avulla kartoitettiin kiinnittävätkö kotihoidon työntekijät huomiota asiakkaan muuttuneeseen tilaan sekä palvelun tarpeeseen. Lisäksi haluttiin tietää, laaditaanko kotihoidon asiakkaille toteuttamissuunnitelma ja tehdäänkö asiakirjan päivitys yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Tulkoti -hankkeen toimesta weprobol -kyselynä koko hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöille. Lähestymistapa aineiston keräämiseen oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Opinnäytetyö kohdistui weprobol-kyselyn aineiston analysointiin. Kyselystä saadut vastaukset käsiteltiin tilastollisesti kuvaavan analyysin menetelmin.
Kyselyyn vastasi 141 kotihoidon työntekijää, joka on noin 18 % hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöistä. Tutkimuksen avulla voidaan todeta kotihoidon asiakkaan palveluohjaukseen olevan hyvällä tasolla. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista työntekijöistä tuntee alueensa palvelut ja pystyy ohjaamaan asiakasta niiden pariin. Palvelujen myöntämisen perusteet ovat melko hyvin tiedossa ja asiakkaan tilaa seurataan aktiivisesti kotikäynneillä. Kaikista vastaajista vain joka kolmas tekee toteuttamissuunnitelman asiakkaan kotona. Tutkimustulosten avulla säännöllisen kotihoitoasiakkaan palveluohjausprosessia voidaan kehittää Pohjois-karjalan hyvinvointialueen strategian mukaisesti.
Jatkotutkimuksena haastattelututkimus säännöllisen kotihoidon asiakkaille syventäisi tietoa asiakkaiden osallisuuden hyödyntämisestä toteuttamissuunnitelmien tekemisessä.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Tulkoti -hankkeen toimesta weprobol -kyselynä koko hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöille. Lähestymistapa aineiston keräämiseen oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Opinnäytetyö kohdistui weprobol-kyselyn aineiston analysointiin. Kyselystä saadut vastaukset käsiteltiin tilastollisesti kuvaavan analyysin menetelmin.
Kyselyyn vastasi 141 kotihoidon työntekijää, joka on noin 18 % hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöistä. Tutkimuksen avulla voidaan todeta kotihoidon asiakkaan palveluohjaukseen olevan hyvällä tasolla. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista työntekijöistä tuntee alueensa palvelut ja pystyy ohjaamaan asiakasta niiden pariin. Palvelujen myöntämisen perusteet ovat melko hyvin tiedossa ja asiakkaan tilaa seurataan aktiivisesti kotikäynneillä. Kaikista vastaajista vain joka kolmas tekee toteuttamissuunnitelman asiakkaan kotona. Tutkimustulosten avulla säännöllisen kotihoitoasiakkaan palveluohjausprosessia voidaan kehittää Pohjois-karjalan hyvinvointialueen strategian mukaisesti.
Jatkotutkimuksena haastattelututkimus säännöllisen kotihoidon asiakkaille syventäisi tietoa asiakkaiden osallisuuden hyödyntämisestä toteuttamissuunnitelmien tekemisessä.