Henkilöstön kokemuksia työhyvinvointikyselyn tuloksista avoterveydenhuollossa
Tuuliainen, Katariina (2023)
Tuuliainen, Katariina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231023
Tiivistelmä
Työhyvinvointi rakentuu eri kokonaisuuksista, kuten työn mielekkyydestä, esihenkilön johtamiskyvyistä, ihmisestä itsestään sekä koko työyhteisöstä. Jokainen työntekijä työpaikalla voi vaikuttaa omilla toimintatavoilla ja asenteilla omaan ja työyhteisön psyykkiseen ja fyysiseen työhyvinvointiin. Yhtenä työhyvinvoinnin mittarina käytetään Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyä. Opinnäytetyö oli soveltava tutkimustyö, jossa tutkittiin sote-organisaation avoterveydenhuollon yksikön vuoden 2022 Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn tuloksista nousseita teemoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työyksiköiden työhyvinvointia. Opinnäytetyön tuloksia käytetään jatkossa osana työyksiköiden työhyvinvoinnin kehittämistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sote-organisaation työhyvinvointikyselyn tuloksista nousseiden teemojen kautta henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista.
Opinnäytetyön teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluna, joihin osallistui kahdeksan vapaaehtoista sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin teemoitetun avulla. Haastattelun tulokset vastasivat hyvin tutkimuskysymyksiin ja haastatteluista saatiin selville työntekijöiden kokemuksia työhyvinvointikyselyn vaikutuksista. Haastatteluiden tulosten mukaan sairaanhoitajat olivat havainneet työhyvinvointiin liittyvät epäkohdat ja kehittämiskohteet, joiden kehittämiseksi toivoivat organisaatiolta täyden tuen. Keskeisin tulos oli työntekijöiden halu ja motivaatio kehittää työyksikön työhyvinvointia.
Jatkotutkimusaiheena työyksiköissä voidaan tutkia samoja teemoja esihenkilöiden näkökulmasta ja sitä, minkälaisia näkemyksiä esihenkilöillä on alaisten eettisisä kuormitustekijöistä, vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön, alaisten kokemista työpaineista, työn hallittavuuteen liittyvistä asioista sekä kokemuksista työstressiin. Myös sitä, mitä ajatuksia esihenkilöillä herää, jos työntekijät eivät vastaa työhyvinvointikyselyyn, voidaan tutkia jatkotutkimuksissa.
Opinnäytetyön teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluna, joihin osallistui kahdeksan vapaaehtoista sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin teemoitetun avulla. Haastattelun tulokset vastasivat hyvin tutkimuskysymyksiin ja haastatteluista saatiin selville työntekijöiden kokemuksia työhyvinvointikyselyn vaikutuksista. Haastatteluiden tulosten mukaan sairaanhoitajat olivat havainneet työhyvinvointiin liittyvät epäkohdat ja kehittämiskohteet, joiden kehittämiseksi toivoivat organisaatiolta täyden tuen. Keskeisin tulos oli työntekijöiden halu ja motivaatio kehittää työyksikön työhyvinvointia.
Jatkotutkimusaiheena työyksiköissä voidaan tutkia samoja teemoja esihenkilöiden näkökulmasta ja sitä, minkälaisia näkemyksiä esihenkilöillä on alaisten eettisisä kuormitustekijöistä, vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön, alaisten kokemista työpaineista, työn hallittavuuteen liittyvistä asioista sekä kokemuksista työstressiin. Myös sitä, mitä ajatuksia esihenkilöillä herää, jos työntekijät eivät vastaa työhyvinvointikyselyyn, voidaan tutkia jatkotutkimuksissa.