Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittäminen : suunnitelma digitaalisten palveluiden käyttöönotosta
Haulismaa, Tanja (2023)
Haulismaa, Tanja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629721
Tiivistelmä
Kehittämistyön kohteena oli Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja tavoitteena oli kehittää digitaalisia palveluja kouluterveydenhuoltoon. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan digitaalisuuden tavoitteiden mukaan digitaaliset palvelut parantavat palveluiden saavutettavuutta, ehkäisevät hyvinvointiongelmia ja lisäävät omahoitoa. Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää mitä haasteita ja huomioitavia tekijöitä sisältyy palveluiden käyttöönottoon ja tehdä niiden pohjalta kouluterveydenhuoltoon digisuunnitelma.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähtökohtana oli toimintatutkimus ja menetelminä hyödynnettiin kyselytutkimusta sekä osallistavana menetelmänä tulevaisuusverstasta. Menetelmien avulla saatiin hyvin tietoa ammattilaisten motivaatiosta, asenteista ja halukkuudesta käyttää digitaalisia palveluita sekä siitä, mitä haasteita liittyy muihin käyttäjiin. Kehittämistyöhön oli tärkeää saada osallisiksi kouluterveydenhoitajat, esihenkilö ja hyvinvointialueen digipalvelutiimi, koska vain yhdessä moniammatillisesti kehittämällä päästään tavoitteisiin ja pysyviin käytäntöihin.
Kehittämistyön tulosten mukaan digitaalisten palveluiden kehittämiselle on perusteita, kouluterveydenhoitajat haluavat oppia niiden käyttöä ja heillä on myönteinen asenne käyttöönottoon liittyen. Toisaalta osalla on epävarmuutta ja osaamattomuutta digitaalisuuteen liittyen, mikä tulee huomioida sopivan koulutusmuodon valinnalla käyttöönotossa sekä riittävällä digituella. Tietoperustan, kyselyjen ja osallistavan menetelmän tulosten pohjalta tehtiin digisuunnitelma, joka luovutettiin hyvinvointialueen käyttöön. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, ja ensimmäisenä on tarkoitus ottaa käyttöön sähköiset lomakkeet. Jatkokehittämisen aiheita löytyi useita, mutta tärkeintä on saada sähköiset lomakkeet käyttöön kaikille alaikäisille ja opettajille.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähtökohtana oli toimintatutkimus ja menetelminä hyödynnettiin kyselytutkimusta sekä osallistavana menetelmänä tulevaisuusverstasta. Menetelmien avulla saatiin hyvin tietoa ammattilaisten motivaatiosta, asenteista ja halukkuudesta käyttää digitaalisia palveluita sekä siitä, mitä haasteita liittyy muihin käyttäjiin. Kehittämistyöhön oli tärkeää saada osallisiksi kouluterveydenhoitajat, esihenkilö ja hyvinvointialueen digipalvelutiimi, koska vain yhdessä moniammatillisesti kehittämällä päästään tavoitteisiin ja pysyviin käytäntöihin.
Kehittämistyön tulosten mukaan digitaalisten palveluiden kehittämiselle on perusteita, kouluterveydenhoitajat haluavat oppia niiden käyttöä ja heillä on myönteinen asenne käyttöönottoon liittyen. Toisaalta osalla on epävarmuutta ja osaamattomuutta digitaalisuuteen liittyen, mikä tulee huomioida sopivan koulutusmuodon valinnalla käyttöönotossa sekä riittävällä digituella. Tietoperustan, kyselyjen ja osallistavan menetelmän tulosten pohjalta tehtiin digisuunnitelma, joka luovutettiin hyvinvointialueen käyttöön. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, ja ensimmäisenä on tarkoitus ottaa käyttöön sähköiset lomakkeet. Jatkokehittämisen aiheita löytyi useita, mutta tärkeintä on saada sähköiset lomakkeet käyttöön kaikille alaikäisille ja opettajille.