Leskien kokemuksia Eläkeliiton Yhtäkkiä yksin® -kurssilta.
Korhonen, Anu (2023)
Korhonen, Anu
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628677
Tiivistelmä
Eläkeliitto ry:ssä on toteutettu Yhtäkkiä yksin® -kursseja yli 50-vuotiaille leskille vuodesta 1995. Kurssien tavoitteet ja mittarit oli arvioitu uudelleen vuosina 2020–2021 toteutetussa kehittämisprojektissa ja tämä opinnäytetyö (YAMK) oli jatkoa tuolle kehittämisprojektille. Eläkeliiton Yhtäkkiä yksin® -kurssit toimivat ennaltaehkäisevänä kuntoutuksena, ja tavoitteena on tukea leskiä uudenlaiseen elämään ilman puoliso-aan. Opinnäytetyön määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, miten kurssikokemus muuttaa leskien kokemusta arjesta ja elämästä sekä sitä, millaisen kurssikokemuksen he saivat. Aineisto kerättiin vuonna 2022 kurssin käyneiden leskien antamista vastauksistakolmessa eri vaiheessa eli ennakkomittaus (N=75), loppumittaus (N=75) ja seurantamittaus (N=55). Ryhmätasolla tehdyssä analyysissa selvitettiin mahdollista muutosta mittauspisteiden välillä. Muutoksen merkitsevyyttä selvitettiin Khii toi-seen -testin avulla niissä kysymyksissä, joissa testin ehdot olivat voimassa. Keskiluvut eli moodin ja mediaanin muutokset toimivat kuvaajina silloinkin, kun Khii toiseen testiä ei voitu käyttää.
Tulosten mukaan koettu yksinäisyys väheni ja kokemus elämäntilanteeseen sopeutumisesta parani tilastollisesti merkitsevästi. Myös kokemus emotionaalisen tuen lisääntymisestä ja koettuun terveydentilan paranemisesta olivat tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Sen sijaan sosiaalisten suhteiden määrä ja tai kokemus emotionaalisen tuen saamisesta eivät juurikaan olleet muuttuneet ennakkokyselyn ja seurantakyselyn välillä.
Kurssien tärkeimmän tavoitteen eli elämäntilanteeseen sopeutumisen kokemuksessa muutos parempaan ennakkomittauksen ja seurantamittauksen välissä oli tässä tutkimuksessa suurin. Tämä tulos oli tilastollisesti merkitsevä ja keskiluvut siirtyivät kaksi yksikköä parempaan suuntaan. Myös yksinäisyyden vähentymisen ja emotionaalisen tuen saannin lisääntyminen olivat tärkeitä tuloksia erityisesti leskien itsensä näkökulmasta. Aiempien tutkimusten mukaan koetun yksinäisyyden vähenemisellä oli yhteys koetun terveydentilan paranemiseen. Tutkimuksessa esiin noussut yksinäisyyden vähentyminen on voinut johtaa myös koetun terveyden paranemiseen.
Tutkimus antoi tärkeää tietoa kurssien kehittämiseen sekä arvioinnin että itse kurssiprosessin näkökulmasta. Palautteissa kaivatun jatkokurssin tai jonkinlaisen jatkotapaamisen tarvetta on syytä arvioida tulevaisuudessa. Vertaistuelliset ryhmät voisivat olla jatkossa yksi ratkaisu tarjottavaan tukeen. Tarkemman analyysin saamiseksi jatkotutkimusta pitäisi tehdä yksilötasolla.
Tulosten mukaan koettu yksinäisyys väheni ja kokemus elämäntilanteeseen sopeutumisesta parani tilastollisesti merkitsevästi. Myös kokemus emotionaalisen tuen lisääntymisestä ja koettuun terveydentilan paranemisesta olivat tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Sen sijaan sosiaalisten suhteiden määrä ja tai kokemus emotionaalisen tuen saamisesta eivät juurikaan olleet muuttuneet ennakkokyselyn ja seurantakyselyn välillä.
Kurssien tärkeimmän tavoitteen eli elämäntilanteeseen sopeutumisen kokemuksessa muutos parempaan ennakkomittauksen ja seurantamittauksen välissä oli tässä tutkimuksessa suurin. Tämä tulos oli tilastollisesti merkitsevä ja keskiluvut siirtyivät kaksi yksikköä parempaan suuntaan. Myös yksinäisyyden vähentymisen ja emotionaalisen tuen saannin lisääntyminen olivat tärkeitä tuloksia erityisesti leskien itsensä näkökulmasta. Aiempien tutkimusten mukaan koetun yksinäisyyden vähenemisellä oli yhteys koetun terveydentilan paranemiseen. Tutkimuksessa esiin noussut yksinäisyyden vähentyminen on voinut johtaa myös koetun terveyden paranemiseen.
Tutkimus antoi tärkeää tietoa kurssien kehittämiseen sekä arvioinnin että itse kurssiprosessin näkökulmasta. Palautteissa kaivatun jatkokurssin tai jonkinlaisen jatkotapaamisen tarvetta on syytä arvioida tulevaisuudessa. Vertaistuelliset ryhmät voisivat olla jatkossa yksi ratkaisu tarjottavaan tukeen. Tarkemman analyysin saamiseksi jatkotutkimusta pitäisi tehdä yksilötasolla.