Algoritminen hallinta tekoälyajan johtamisessa
Silvan, Minna (2023)
Silvan, Minna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128206
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten algoritminen hallinta vaikuttaa johtamiseen. Algoritminen hallinta on yksi tekoälyn aikakauden ilmiöistä, joka on yleistymässä erilaisissa työympäristöissä. Ymmärrys algoritmien vaikutuksesta työhön ja johtamiseen on kuitenkin vielä lapsenkengissä. Tästä syntyi kiinnostus lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta algoritmisesta hallinnasta tekoälyajan johtamisessa. Tutkimuskysymykset rajattiin käsittelemään algoritmisen hallinnan tuottamia muutoksia, mahdollisuuksia ja riskejä johtamistoiminnoissa.
Teoreettisessa viitekehyksessä esiteltiin algoritminen hallinta sosioteknisenä ilmiönä, joka syntyy organisaation sosiaalisten toimijoiden ja teknisten rakenteiden sisällä. Algoritminen hallinta voi johtaa organisaation valtarakenteiden ja työn organisoinnin muuttumiseen. Muutoksilla on todettu olevan yhteys taitojen kehittämiseen, työn intensiteettiin, sosiaaliseen ympäristöön sekä tulevaisuuden uranäkymiin. Algoritminen hallinta tarjoaa positiivisia mahdollisuuksia perinteisen johtamistyön kehittämiseen ja täydentämiseen. Havaittavissa on kuitenkin huoli ilmiöön liitetystä epäoikeudenmukaisesta toiminnasta ja puuttuvista säännöistä. Eettiset huolenaiheet tekoälyn käytöstä johtamistoiminnoissa liittyvät kestävyyteen ja turvallisuuteen, läpinäkyvyyteen ja selitettävyyteen sekä ihmisoikeuksiin, yksityisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.
Empiirinen aineistonkeruu toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin monimenetelmällisyyttä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kartoitettiin kyselyn avulla kokemuksia ja käsityksiä algoritmisen hallinnan vaikutuksista johtamistoimintoihin. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin algoritmista hallintaan asiantuntijoiden näkökulmasta. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla pyrittiin syventämään ymmärrystä opinnäytetyön tutkimuskysymyksistä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tekoäly on kehittyvä ilmiö eikä sen perustana olevat asiat ole vielä vakiintuneet. Vaikka teknologisia ratkaisuja on saatavilla, niiden hyödyntäminen vaatii ponnisteluja. Algoritmisen hallinnan mahdollisuudet liittyvät etenkin toiminnan tehostamiseen. Algoritmisen hallinnan tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan positiivisesti, vaikka algoritmiset johtamistoiminnot herättävät myös huolenaiheita. Rajoitettu tieto vaikeuttaa ymmärtämistä ja aiheuttaa epävarmuutta. Algoritmisia johtamistoimintoja tulisi kehittää läpinäkyvyys ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen, sillä ilman asianmukaista sääntelyä toiminnasta voi tulla villiä ja riskialtista.
Johtopäätöksenä todettiin, että kokemuksia algoritmisesta hallinnasta johtamistoiminnoissa ei ole vielä päässyt kertymään siinä määrin, että voitaisiin selkeästi todeta, miten algoritminen hallinta muuttaa johtamista. Selvää kuitenkin on, että johtajat tarvitsevat lisää tietoja ja taitoja algoritmien käytöstä johtamistoiminnoissa, sillä on olennaista ymmärtää algoritmisia teknologioita ja niiden monimuotoisia vaikutuksia johtamiseen. Oleellista on oikeudenmukaisten sääntöjen ja toimintaympäristöjen luominen, jotta algoritminen hallinta voidaan sisällyttää osaksi eettistä johtamista.
Teoreettisessa viitekehyksessä esiteltiin algoritminen hallinta sosioteknisenä ilmiönä, joka syntyy organisaation sosiaalisten toimijoiden ja teknisten rakenteiden sisällä. Algoritminen hallinta voi johtaa organisaation valtarakenteiden ja työn organisoinnin muuttumiseen. Muutoksilla on todettu olevan yhteys taitojen kehittämiseen, työn intensiteettiin, sosiaaliseen ympäristöön sekä tulevaisuuden uranäkymiin. Algoritminen hallinta tarjoaa positiivisia mahdollisuuksia perinteisen johtamistyön kehittämiseen ja täydentämiseen. Havaittavissa on kuitenkin huoli ilmiöön liitetystä epäoikeudenmukaisesta toiminnasta ja puuttuvista säännöistä. Eettiset huolenaiheet tekoälyn käytöstä johtamistoiminnoissa liittyvät kestävyyteen ja turvallisuuteen, läpinäkyvyyteen ja selitettävyyteen sekä ihmisoikeuksiin, yksityisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.
Empiirinen aineistonkeruu toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin monimenetelmällisyyttä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kartoitettiin kyselyn avulla kokemuksia ja käsityksiä algoritmisen hallinnan vaikutuksista johtamistoimintoihin. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin algoritmista hallintaan asiantuntijoiden näkökulmasta. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla pyrittiin syventämään ymmärrystä opinnäytetyön tutkimuskysymyksistä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tekoäly on kehittyvä ilmiö eikä sen perustana olevat asiat ole vielä vakiintuneet. Vaikka teknologisia ratkaisuja on saatavilla, niiden hyödyntäminen vaatii ponnisteluja. Algoritmisen hallinnan mahdollisuudet liittyvät etenkin toiminnan tehostamiseen. Algoritmisen hallinnan tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan positiivisesti, vaikka algoritmiset johtamistoiminnot herättävät myös huolenaiheita. Rajoitettu tieto vaikeuttaa ymmärtämistä ja aiheuttaa epävarmuutta. Algoritmisia johtamistoimintoja tulisi kehittää läpinäkyvyys ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen, sillä ilman asianmukaista sääntelyä toiminnasta voi tulla villiä ja riskialtista.
Johtopäätöksenä todettiin, että kokemuksia algoritmisesta hallinnasta johtamistoiminnoissa ei ole vielä päässyt kertymään siinä määrin, että voitaisiin selkeästi todeta, miten algoritminen hallinta muuttaa johtamista. Selvää kuitenkin on, että johtajat tarvitsevat lisää tietoja ja taitoja algoritmien käytöstä johtamistoiminnoissa, sillä on olennaista ymmärtää algoritmisia teknologioita ja niiden monimuotoisia vaikutuksia johtamiseen. Oleellista on oikeudenmukaisten sääntöjen ja toimintaympäristöjen luominen, jotta algoritminen hallinta voidaan sisällyttää osaksi eettistä johtamista.