Psykologinen turvallisuus ICT-alalla
Tiiliharju, Hanna-Maija (2023)
Tiiliharju, Hanna-Maija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092526324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092526324
Tiivistelmä
Psykologinen turvallisuus tulee esille luottamuksen kokemisena ihmisten välisessä kanssakäymisessä, ja se korostuu etenkin tiimityössä. Ryhmän sisällä vaikuttavat yhteiset toimintamallit joko vahvistavat tai heikentävät psykologista turvallisuutta. Psykologista turvallisuutta koetaan tiimeissä, joissa sen jäsenet uskaltavat ehdottaa uutta, ilmaista mielipiteensä ja olla omana itsenään ilman pelkoa hylätyksi, rangaistuksi tai häpäistyksi tulemisesta. Psykologisen turvallisuuden merkitys korostuu etenkin luovaa aivotyötä tekevissä tiimeissä, kuten ICT-alalla, jossa kehitetään jatkuvasti uusia keinoja ja menetelmiä sähköiseen tiedonsiirtoon, internetiin, langattomiin välineisiin ja ohjelmistokehitykseen. Kaikki tämä vaatii ideointia, luovuutta, ratkaisujen löytämistä ja uuden oppimista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ICT-alan työntekijöiden kokemaa psykologista turvallisuutta ja kuinka se ilmenee päivittäisessä työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ICT-alan työntekijöiden psykologista turvallisuutta. Opinnäytetyö kuuluu osana kansalliseen Kestävä aivoterveys -hankkeeseen, jossa Oulun ammattikorkeakoulu vastasi tietotekniikan alan työntekijöiden aivoterveyden edistämisestä. Hankkeessa yhteistyökumppaneina oli neljä oululaista ICT-alan yritystä.
Opinnäytetyö muodostui tutkimus- ja kehittämisvaiheesta. Tutkimusvaiheen aineisto koostui alkukyselyn psykologinen turvallisuus -osion tuloksista sekä laadullisesta aineistosta. Määrällinen tutkimus toteutettiin alkukyselyllä, jossa hyödynnettiin Edmondsonin (1999) psykologista turvallisuutta kartoittavaa mittaria. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, ja haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella analyysillä. Kehittämisvaihe toteutettiin työpajatyyppisesti yhteistyöorganisaation jäsenille etäyhteyksin Microsoft Teams -sovelluksen avulla, ja siinä hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Tutkimusvaiheen tuloksissa ilmeni, että ICT-alalla koetaan psykologista turvallisuutta.
Tutkimusvaiheen tulosten perusteella ICT-alalla koetaan psykologista turvallisuutta etenkin pienissä, viidestä kymmeneen hengen tiimeissä. Psykologista turvallisuutta ilmensivät esimerkiksi virheiden ja epäonnistumisten hyväksyminen osana päivittäistä työtä ja vapaus olla oma itsensä. Kehittämisvaiheen tuloksissa ilmeni, että psykologista turvallisuutta osoitetaan luottamuksen, kannustavan ilmapiirin ja yhteisesti sovittujen toimintaperiaatteiden kautta. Psykologista turvallisuutta tukevia tekijöitä kehittämisvaiheen tulosten perusteella ovat positiivisten näkökulmien korostaminen ja esimerkkinä toimiminen. ICT-alalla koettu psykologinen turvallisuus ilmeni myös ihmisten välisenä luottamuksena. Psychological safety refers to mutual trust in interaction at a workplace. It is a key factor in all teamwork, but particularly in teams that focus on creative brainwork, such as in the information, technology, and communication sector.
When team members experience psychological safety, they feel safe expressing their ideas or concerns and speaking up with their questions without fear of retribution, rejection or humiliation. They feel safe to be themselves and even to make mistakes and disagree.
The purpose of this thesis was to find out about the experience of psychological safety amongst ICT workers and how it shows in their daily work. The goal of this thesis was to enhance the feeling of psychological safety in the ICT sector. This thesis is a part of the national Sustainable Brain Health project. In this project, Oulu University of Applied Sciences was responsible for increasing the brain health of ICT professionals. Four ICT companies in Oulu were involved in it.
This thesis consists of two parts: the research phase and the development phase. The research data includes the results of a quantitative initial survey as well as qualitative data. The quantitative survey was based on Edmondson’s (1999) indicator for mapping psychological safety. The qualitative research was implemented through semi-structured interviews. The development phase was implemented distantly through the Microsoft Teams application.
The results of the thesis suggest that workers in the ICT field experience psychological safety especially in small teams. This was shown, for example, as freedom to be oneself and as feeling confident that one will not be rejected for making mistakes or humiliated for sharing their ideas. Psychological safety in the ICT sector was also evident as trust between workers.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ICT-alan työntekijöiden kokemaa psykologista turvallisuutta ja kuinka se ilmenee päivittäisessä työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ICT-alan työntekijöiden psykologista turvallisuutta. Opinnäytetyö kuuluu osana kansalliseen Kestävä aivoterveys -hankkeeseen, jossa Oulun ammattikorkeakoulu vastasi tietotekniikan alan työntekijöiden aivoterveyden edistämisestä. Hankkeessa yhteistyökumppaneina oli neljä oululaista ICT-alan yritystä.
Opinnäytetyö muodostui tutkimus- ja kehittämisvaiheesta. Tutkimusvaiheen aineisto koostui alkukyselyn psykologinen turvallisuus -osion tuloksista sekä laadullisesta aineistosta. Määrällinen tutkimus toteutettiin alkukyselyllä, jossa hyödynnettiin Edmondsonin (1999) psykologista turvallisuutta kartoittavaa mittaria. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, ja haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella analyysillä. Kehittämisvaihe toteutettiin työpajatyyppisesti yhteistyöorganisaation jäsenille etäyhteyksin Microsoft Teams -sovelluksen avulla, ja siinä hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Tutkimusvaiheen tuloksissa ilmeni, että ICT-alalla koetaan psykologista turvallisuutta.
Tutkimusvaiheen tulosten perusteella ICT-alalla koetaan psykologista turvallisuutta etenkin pienissä, viidestä kymmeneen hengen tiimeissä. Psykologista turvallisuutta ilmensivät esimerkiksi virheiden ja epäonnistumisten hyväksyminen osana päivittäistä työtä ja vapaus olla oma itsensä. Kehittämisvaiheen tuloksissa ilmeni, että psykologista turvallisuutta osoitetaan luottamuksen, kannustavan ilmapiirin ja yhteisesti sovittujen toimintaperiaatteiden kautta. Psykologista turvallisuutta tukevia tekijöitä kehittämisvaiheen tulosten perusteella ovat positiivisten näkökulmien korostaminen ja esimerkkinä toimiminen. ICT-alalla koettu psykologinen turvallisuus ilmeni myös ihmisten välisenä luottamuksena.
When team members experience psychological safety, they feel safe expressing their ideas or concerns and speaking up with their questions without fear of retribution, rejection or humiliation. They feel safe to be themselves and even to make mistakes and disagree.
The purpose of this thesis was to find out about the experience of psychological safety amongst ICT workers and how it shows in their daily work. The goal of this thesis was to enhance the feeling of psychological safety in the ICT sector. This thesis is a part of the national Sustainable Brain Health project. In this project, Oulu University of Applied Sciences was responsible for increasing the brain health of ICT professionals. Four ICT companies in Oulu were involved in it.
This thesis consists of two parts: the research phase and the development phase. The research data includes the results of a quantitative initial survey as well as qualitative data. The quantitative survey was based on Edmondson’s (1999) indicator for mapping psychological safety. The qualitative research was implemented through semi-structured interviews. The development phase was implemented distantly through the Microsoft Teams application.
The results of the thesis suggest that workers in the ICT field experience psychological safety especially in small teams. This was shown, for example, as freedom to be oneself and as feeling confident that one will not be rejected for making mistakes or humiliated for sharing their ideas. Psychological safety in the ICT sector was also evident as trust between workers.