Suoravastaanoton fysioterapeuttien kokemuksia kliinisten mittareiden käytöstä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Koskinen, Noora (2023)
Koskinen, Noora
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090325273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090325273
Tiivistelmä
Laadullisen soveltavan tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aikuisten kuntoutus. Tarkoituksena oli selvittää suoravastaanottoa tekevien fysioterapeuttien kokemuksia mittareiden käytöstä asiakastyössä ja potilastietojärjestelmässä. Mittareita olivat kipujanat VAS (Visual Analogue Scale) ja NRS (Numeral Rating Scale), käden puristusvoima, STarT Back -selkäkysely, Örebro-kipukysely, PTA (potilaskohtainen toiminnallinen asteikko) sekä red flags -oireisto. Tutkimuksen tavoitteena oli edistää rakenteista kirjaamista, vahvistaa mittareiden käyttöä asiakasta tutkittaessa ja mittareiden kirjaamista rakenteisesti potilastietojärjestelmään. Ammattilaisen tulee ymmärtää yksittäisen kirjauksen vaikutukset tilastointiin, johtamiseen ja tutkimus- ja kehittämistyöhön. Rakenteisesta kirjaamisesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tietojohtamisen avulla toiminnan kehittämisessä, päätöksenteon tukena ja resurssien kohdentamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin kahden fokusryhmähaastattelun avulla ja analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan mittareiden käytön hyötyjä olivat niiden rakenteinen kirjaaminen, kuntoutuksen seuranta ja tavoitteenasettelu sekä toimintatapojen yhtenäistyminen asiakasta tutkittaessa ja kirjaamisen osalta. Haasteita mittareiden käytölle aiheuttivat potilastietojärjestelmän tekniset rajoitteet, mittareiden käytön muistaminen ja mittareiden sisältö. Ammattilaisten osaamisen varmistamisessa voidaan hyödyntää mittareiden käytöstä saatavaa tietoa esihenkilön työpöytä -seurantajärjestelmästä sekä tietojohtamista. Myös tulosten perusteella laadittujen kehittämisehdotusten mukaan tärkeimmäksi nousi kertauskoulutus, jolla voidaan tukea mittareiden käyttöön liittyvää osaamisen varmistamista.
Tulosten mukaan mittareiden käytön hyötyjä olivat niiden rakenteinen kirjaaminen, kuntoutuksen seuranta ja tavoitteenasettelu sekä toimintatapojen yhtenäistyminen asiakasta tutkittaessa ja kirjaamisen osalta. Haasteita mittareiden käytölle aiheuttivat potilastietojärjestelmän tekniset rajoitteet, mittareiden käytön muistaminen ja mittareiden sisältö. Ammattilaisten osaamisen varmistamisessa voidaan hyödyntää mittareiden käytöstä saatavaa tietoa esihenkilön työpöytä -seurantajärjestelmästä sekä tietojohtamista. Myös tulosten perusteella laadittujen kehittämisehdotusten mukaan tärkeimmäksi nousi kertauskoulutus, jolla voidaan tukea mittareiden käyttöön liittyvää osaamisen varmistamista.