Asukkaiden mielen hyvinvoinnin edistäminen Helsingin kaupungissa
Penttala, Heidi (2023)
Penttala, Heidi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722769
Tiivistelmä
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet: Mielenterveysongelmat ovat suuri globaali kansanterveydellinen haaste. EU-maissa mielenterveysongelmien tautitaakka on erittäin korkea sekä sairastavuuden, että kuolleisuuden osalta. Suomessa on EU-maiden korkein mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys väkilukuun suhteutettuna ja kehitys näyttää edelleen olevan nousujohteinen. Mielen hyvinvoinnin edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy ovat inhimilliseltä kannalta katsottuna aina paras vaihtoehto, mutta myös kansanterveyden, että kansantalouden näkökulmasta tärkeitä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin kaupungin eri toimialojen sekä kaupunginkanslian toimia helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin edistäjänä sekä tarkastella kaupungin monialaista yhteistyötä mielen hyvinvointiin liittyen, keskittyen nimenomaan ennaltaehkäiseviin toimiin ja palveluihin. Opinnäytetyön tuotoksena täytettiin MIELI ry:n kehittämää Hyvän mielen kunta -tarkistuslistaa ja tarkasteltiin samalla listan toimivuutta suuren kaupungin työkaluna mielen hyvinvoinnin edistämistyössä.
Tutkimusmenetelmät: Opinnäytetyö toteuttamisessa sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, jossa yhdistetään käytännön kehittämistyö ja tutkimus. Alkutilanteen kartoitusta varten toteutettiin ryhmämuotoinen teemahaastattelu, josta saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Lisäksi toimintatutkimuksen aineistoa kerättiin Helsingin kaupungin virallisista asiakirjoista. Osallistavana menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin työpajatyöskentelyä, jonka tarkoituksena oli kehittää ja arvioida Hyvän mielen kunta -tarkistuslistaa Helsingin näkökulmasta. Kehittämistyön havainnoinnin ja arvioinnin tukena opinnäytetyöntekijä piti koko prosessin ajan tutkimuspäiväkirjaa.
Tulokset: Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toimet ovat juurtuneet osaksi kaupungin rakenteita. Näillä toimilla edistetään kaupunkiyhteisesti asukkaiden mielen hyvinvointia vahvistamalla mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä suoraan että välillisesti. Helsingin kaupunki kerää tutkimustietoa asukkaiden mielen hyvinvoinnin muutoksista ja hyödyntää tietoa kehittäessä muun muassa asuinalueitaan ja palveluita. Lisäksi Helsingin kaupunki toteuttaa monialaista yhteistyötä asukkaiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Pohdinta: Vaikuttava mielen hyvinvoinnin edistämistyö edellyttää Helsinkiä panostamaan yhteisen ymmärryksen luomiseen mielen hyvinvointia edistävistä toimintatavoista ja käytänteistä. Teeman ympärille tarvitaan lisää kaupunkiyhteistä keskustelua, jotta saadaan luotua laaja-alainen toimintasuunnitelma ja yhteiset raamit toimenpiteille asukkaiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Jotta asukkaiden mielen hyvinvointia voidaan vaikuttavasti edistää, tulee kaikilla kaupungin tasoilla tietää mitä mielen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa, miksi mielen hyvinvoinnin edistämiseen on tärkeää panostaa, ja minkälaisia toimia se pitää sisällään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin kaupungin eri toimialojen sekä kaupunginkanslian toimia helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin edistäjänä sekä tarkastella kaupungin monialaista yhteistyötä mielen hyvinvointiin liittyen, keskittyen nimenomaan ennaltaehkäiseviin toimiin ja palveluihin. Opinnäytetyön tuotoksena täytettiin MIELI ry:n kehittämää Hyvän mielen kunta -tarkistuslistaa ja tarkasteltiin samalla listan toimivuutta suuren kaupungin työkaluna mielen hyvinvoinnin edistämistyössä.
Tutkimusmenetelmät: Opinnäytetyö toteuttamisessa sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, jossa yhdistetään käytännön kehittämistyö ja tutkimus. Alkutilanteen kartoitusta varten toteutettiin ryhmämuotoinen teemahaastattelu, josta saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Lisäksi toimintatutkimuksen aineistoa kerättiin Helsingin kaupungin virallisista asiakirjoista. Osallistavana menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin työpajatyöskentelyä, jonka tarkoituksena oli kehittää ja arvioida Hyvän mielen kunta -tarkistuslistaa Helsingin näkökulmasta. Kehittämistyön havainnoinnin ja arvioinnin tukena opinnäytetyöntekijä piti koko prosessin ajan tutkimuspäiväkirjaa.
Tulokset: Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toimet ovat juurtuneet osaksi kaupungin rakenteita. Näillä toimilla edistetään kaupunkiyhteisesti asukkaiden mielen hyvinvointia vahvistamalla mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä suoraan että välillisesti. Helsingin kaupunki kerää tutkimustietoa asukkaiden mielen hyvinvoinnin muutoksista ja hyödyntää tietoa kehittäessä muun muassa asuinalueitaan ja palveluita. Lisäksi Helsingin kaupunki toteuttaa monialaista yhteistyötä asukkaiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Pohdinta: Vaikuttava mielen hyvinvoinnin edistämistyö edellyttää Helsinkiä panostamaan yhteisen ymmärryksen luomiseen mielen hyvinvointia edistävistä toimintatavoista ja käytänteistä. Teeman ympärille tarvitaan lisää kaupunkiyhteistä keskustelua, jotta saadaan luotua laaja-alainen toimintasuunnitelma ja yhteiset raamit toimenpiteille asukkaiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Jotta asukkaiden mielen hyvinvointia voidaan vaikuttavasti edistää, tulee kaikilla kaupungin tasoilla tietää mitä mielen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa, miksi mielen hyvinvoinnin edistämiseen on tärkeää panostaa, ja minkälaisia toimia se pitää sisällään.