Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: päästökehityksen tarkastelu ALasSken-työkalun avulla
Kuure, Pilvi (2023)
Kuure, Pilvi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060217464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060217464
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kasvihuonekaasupäästöjen kehitys kunnissa. Työ pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen laatimaan skenaariotyökaluun, joka on tarkoitettu kuntien tulevan päästökehityksen ennustamiseen. Tavoitteena oli laatia muutamalle Pohjois-Pohjanmaan kunnalle päästöskenaario, josta voisi olla apua kunnan oman ilmastotyön suunnittelussa ja kohdentamisessa. Samalla opinnäytetyön tarkoituksena oli avata työkalun käyttöä esimerkkitapausten kautta.
Työhön otettiin mukaan Oulun ympäristöstä kolme kuntaa, jotka ilmaisivat halukkuutensa osallistumiseen: Kempele, Ii ja Lumijoki. Työn pohjaksi haettiin jokaisesta kunnasta perustietoja sen sijainnista, väestöstä, asutuksesta ja elinkeinoista. Tällaiset tekijät määrittelevät hyvin pitkälle kuntien ominaisuuksia − myös kasvihuonepäästöjen suhteen. Mukaan lähteneet kunnat ovat keskenään eri kokoisia ja elinkeinorakenteeltaan erilaisia. Kuntien lähtökohdat hiilineutraaliuden tavoittelussa vaihtelevat sekä päästölähteiden jakauman että kunnassa entuudestaan tehtyjen ilmastotoimien ja niihin liittyvän tavoitteenasettelun osalta.
Skenaariotyökalun oletuksena tarjoamia perusskenaarioita käsiteltiin pohjaksi kunkin kunnan päästöjen tarkastelulle. Samalla tarkasteltiin työkalun sisältämiä laskentamalleja ja sitä, mihin oletusennusteet perustuvat. Kuntakohtaiset päästöskenaariot laadittiin käymällä dialogia kuntien edustajien kanssa ja käsittelemällä päästöihin vaikuttavia tekijöitä työkalun pohjalta. Kunnissa tehtiin lisäksi vaihtelevissa määrin taustatyötä eri päästösektoreita koskevien muuttujien tulevan kehityksen arvioimiseksi.
Kunkin kunnan osalta keskeisin tulos on päästöskenaarion kokonaisvähennysprosentti, johon tiivistyy yksinkertaisella tavalla kunnassa tapahtuva kehitys. Kuitenkin samalla voidaan todeta, ettei päästövähennysprosentti sellaisenaan kerro juuri mitään. Kasvihuonepäästöjen muutos riippuu valitusta aikavälistä, lähtötasosta sekä siitä, mitkä ovat kunnan suurimmat päästölähteet ja kuinka helppoa tai vaikeaa kyseisen lähteen päästöjä on saada vähennettyä. Lisäksi kokonaisprosenttiin vaikuttavat mahdolliset päästöhyvitykset, joiden saamiselle kaikilla kunnilla ei ole samanlaisia edellytyksiä. Tästä syystä skenaariotyökalua ei ole tarkoituksenmukaista käyttää kuntien keskinäiseen vertailuun. Sen sijaan työkalun avulla on mahdollista kuntakohtaisesti arvioida eri päästövähennystoimien painoarvoa ja riittävyyttä kokonaisuuden kannalta.
Työhön otettiin mukaan Oulun ympäristöstä kolme kuntaa, jotka ilmaisivat halukkuutensa osallistumiseen: Kempele, Ii ja Lumijoki. Työn pohjaksi haettiin jokaisesta kunnasta perustietoja sen sijainnista, väestöstä, asutuksesta ja elinkeinoista. Tällaiset tekijät määrittelevät hyvin pitkälle kuntien ominaisuuksia − myös kasvihuonepäästöjen suhteen. Mukaan lähteneet kunnat ovat keskenään eri kokoisia ja elinkeinorakenteeltaan erilaisia. Kuntien lähtökohdat hiilineutraaliuden tavoittelussa vaihtelevat sekä päästölähteiden jakauman että kunnassa entuudestaan tehtyjen ilmastotoimien ja niihin liittyvän tavoitteenasettelun osalta.
Skenaariotyökalun oletuksena tarjoamia perusskenaarioita käsiteltiin pohjaksi kunkin kunnan päästöjen tarkastelulle. Samalla tarkasteltiin työkalun sisältämiä laskentamalleja ja sitä, mihin oletusennusteet perustuvat. Kuntakohtaiset päästöskenaariot laadittiin käymällä dialogia kuntien edustajien kanssa ja käsittelemällä päästöihin vaikuttavia tekijöitä työkalun pohjalta. Kunnissa tehtiin lisäksi vaihtelevissa määrin taustatyötä eri päästösektoreita koskevien muuttujien tulevan kehityksen arvioimiseksi.
Kunkin kunnan osalta keskeisin tulos on päästöskenaarion kokonaisvähennysprosentti, johon tiivistyy yksinkertaisella tavalla kunnassa tapahtuva kehitys. Kuitenkin samalla voidaan todeta, ettei päästövähennysprosentti sellaisenaan kerro juuri mitään. Kasvihuonepäästöjen muutos riippuu valitusta aikavälistä, lähtötasosta sekä siitä, mitkä ovat kunnan suurimmat päästölähteet ja kuinka helppoa tai vaikeaa kyseisen lähteen päästöjä on saada vähennettyä. Lisäksi kokonaisprosenttiin vaikuttavat mahdolliset päästöhyvitykset, joiden saamiselle kaikilla kunnilla ei ole samanlaisia edellytyksiä. Tästä syystä skenaariotyökalua ei ole tarkoituksenmukaista käyttää kuntien keskinäiseen vertailuun. Sen sijaan työkalun avulla on mahdollista kuntakohtaisesti arvioida eri päästövähennystoimien painoarvoa ja riittävyyttä kokonaisuuden kannalta.