Nuorten kokemuksia opinnollistetusta työpajatoiminnasta
Kuntsi, Julia (2023)
Kuntsi, Julia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016265
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia opinnollistetusta työpajatoiminnasta. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, oliko opinnollistettu työpajatoiminta auttanut nuoria opinnoissa tai työllistymisessä. Tarkoituksena oli myös selvittää, minkälaista sosiaalista vahvistumista nuorissa oli tapahtunut työpajan myötä heidän omaan kokemuksensa mukaan. Opinnäytetyön työelämäkumppani oli Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Into toivoi opinnollistamiseen kohdistuvaa työtä, sillä kyseessä on suhteellisen uusi työpajojen toimintamalli, josta on niukasti tutkimustietoa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen vahvistaminen, joka on koko työpajatoiminnan keskeinen lähtökohta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osittain strukturoitua yksilöhaastattelua. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahdeksaa vapaaehtoista nuorta, jotka olivat suorittaneet opinnollistettua työpajatoimintaa. Haastateltavat olivat iältään 17–29-vuotiaita ja eri puolilta Suomea. Haastattelut toteutettiin Zoom:in välityksellä. Aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Nuoret olivat suorittaneet keskenään hyvin erityyppisiä ja -pituisia pajajaksoja. Kaksi oli suorittanut kokonaisen tutkinnon, viisi joitakin tutkinnon osia, mutta yksi ei saanut suorituksia tutkintoonsa. Kaikki nuoret kokivat kuitenkin opinnollistetun työpajatoiminnan hyväksi sekä hyödylliseksi ratkaisuksi itselleen. Se oli esimerkiksi auttanut löytämään itseä kiinnostavan alan, auttanut edistymään, mikäli opinnoissa oli haasteita ja toiminut ponnahdusalustana työelämään. Sosiaalista vahvistumista tapahtui kaikilla nuorilla, osalla hyvin merkittävääkin. Eniten sosiaalista vahvistumista tapahtui itseluottamuksessa, -tuntemuksessa ja -varmuudessa, sosiaalisissa taidoissa sekä arjen- ja elämänhallinnassa.
Johtopäätöksenä opinnollistaminen on hyvä ja hyödyllinen konsepti. Nuorten kokemukset siitä olivat erittäin positiiviset, mikä on edellytys palvelun toimivuudelle ja nuorten sitoutumiselle siihen. Opinnollistaminen mahdollistaa opintojen suorittamisen ja etenemisen uudella tavalla, ja on erityisen hyödyllinen nuorille, jotka eivät saa tarvitsemallansa tavalla tukea koulussa. Käytännössä opinnollistamisen malli toimii paikoittain sujuvasti, mutta paikoittain vielä puutteellisesti. Käytännöt kaipaavat siis osittain kehittämistä. Tätä opinnäytetyötä voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevaisuuden kehittämistyössä, ja Into ry voi hyödyntää työtä viestinnässään opinnollistavasta työpajatoiminnasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen vahvistaminen, joka on koko työpajatoiminnan keskeinen lähtökohta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osittain strukturoitua yksilöhaastattelua. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahdeksaa vapaaehtoista nuorta, jotka olivat suorittaneet opinnollistettua työpajatoimintaa. Haastateltavat olivat iältään 17–29-vuotiaita ja eri puolilta Suomea. Haastattelut toteutettiin Zoom:in välityksellä. Aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Nuoret olivat suorittaneet keskenään hyvin erityyppisiä ja -pituisia pajajaksoja. Kaksi oli suorittanut kokonaisen tutkinnon, viisi joitakin tutkinnon osia, mutta yksi ei saanut suorituksia tutkintoonsa. Kaikki nuoret kokivat kuitenkin opinnollistetun työpajatoiminnan hyväksi sekä hyödylliseksi ratkaisuksi itselleen. Se oli esimerkiksi auttanut löytämään itseä kiinnostavan alan, auttanut edistymään, mikäli opinnoissa oli haasteita ja toiminut ponnahdusalustana työelämään. Sosiaalista vahvistumista tapahtui kaikilla nuorilla, osalla hyvin merkittävääkin. Eniten sosiaalista vahvistumista tapahtui itseluottamuksessa, -tuntemuksessa ja -varmuudessa, sosiaalisissa taidoissa sekä arjen- ja elämänhallinnassa.
Johtopäätöksenä opinnollistaminen on hyvä ja hyödyllinen konsepti. Nuorten kokemukset siitä olivat erittäin positiiviset, mikä on edellytys palvelun toimivuudelle ja nuorten sitoutumiselle siihen. Opinnollistaminen mahdollistaa opintojen suorittamisen ja etenemisen uudella tavalla, ja on erityisen hyödyllinen nuorille, jotka eivät saa tarvitsemallansa tavalla tukea koulussa. Käytännössä opinnollistamisen malli toimii paikoittain sujuvasti, mutta paikoittain vielä puutteellisesti. Käytännöt kaipaavat siis osittain kehittämistä. Tätä opinnäytetyötä voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevaisuuden kehittämistyössä, ja Into ry voi hyödyntää työtä viestinnässään opinnollistavasta työpajatoiminnasta.