Työkykyjohtamista kehittämällä kohti inhimillisempää työelämää
Soisalo, Petra (2023)
Soisalo, Petra
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915704
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona vakuutus- ja finanssialan organisaatiolle. Opinnäytetyön tutkimuksellista ongelmaa ja kehittämistehtävää taustoittaa mielenhyvinvoinnin haasteiden lisääntyminen työelämässä sekä niiden yhteys heikentyneeseen työkykyyn. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhden organisaation toiminnon työkykyjohtamisosaamisen nykytilaa sekä kartoittaa ennakoivan työkykyjohtamisen kehittämistarpeita esihenkilöiden sekä heidän tiimiläistensä näkökulmista. Tutkimustulosten perusteella opinnäytetyössä tuodaan esille kehittämisehdotuksia, joiden avulla on mahdollista tukea sekä kehittää työkykyjohtamista ja sen toimintamallin toteutumista nyt ja tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tietoperusta on jaettu kolmeen osa-alueeseen. Aluksi käsitellään työkykyä ja työkykyjohtamista, jonka jälkeen työkykyä kuormittavia tekijöitä ja niiden vaikutusta mielen hyvinvointiin. Viimeisenä keskitytään organisaatio- ja johtamiskulttuuriin sekä työelämän psykologisen turvallisuuden merkitykseen osana työkykyä vahvistavia tekijöitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on laadullinen tapaustutkimus. Puolistrukturoidun haastattelututkimuksen avulla kerättiin esihenkilöiden omakohtaisia kokemuksia työkykyjohtamisen toimintamallin toteutumisesta ja siihen liittyvistä haasteista, sekä tulevaisuuden visioista. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2022. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin haastateltujen esihenkilöiden tiimiläisiltä toimintamallin tunnettuutta, siihen liittyviä kokemuksia sekä vuorovaikutustilanteita esihenkilön kanssa. Tiimeille kohdennetussa tutkimuksessa osa kysymyksistä olivat strukturoituja ja osa avoimia. Tiimien tutkimus toteutettiin joulukuussa 2022, ja tutkimus avattiin uudelleen helmi- maaliskuun 2023 vaiheessa kattavamman vastausmäärän saamiseksi. Tutkimusaineistot analysointiin sisällön analyysimenetelmällä.
Tutkimuksen avulla saatiin vastauksia työkykyjohtamisen toimintamallin nykytilasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä haasteista ja mahdollisuuksista myös tulevaisuuslähtöisesti. Tutkimustulosten perusteella työkykyasiat tulee pitää osana työarkea, ja työkyvystä sekä siihen liittyvistä tekijöistä tulee puhua avoimemmin. Esihenkilön ja tiimiläisen molemminpuolinen luottamus ja toimiva vuorovaikutussuhde edesauttavat työkykyasioista keskustelemista. Henkilöstön keskuudessa on hyvä lisätä tietoisuutta työkykyjohtamisen toimintamallista ja toimintamallin tarkoituksesta. Samalla on hyvä korostaa työntekijän ja esihenkilön yhteistyön merkitystä työkykyjohtamisessa. Esihenkilöiden osaamista tulee kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojen osalta sekä mahdollistaa heidän työssä riittävä ajankäyttö työkykyjohtamiselle. Yleisesti työkykyjohtamista tulee kehittää varhaisesta reagoinnista proaktiivisempaan suuntaan. Työn erilaisia kuormitus- ja voimavaratekijöitä tulee tunnistaa ja ennakoida sekä kehittää ratkaisukeskeisemmin. Työkyvyn tukemisen keinoja tulee toteuttaa monipuolisemmin työn mukauttamisen, uraohjauksen, osaamisen kehittämisen sekä työnkuvan muuttamisen keinoin. Proaktiivista työkykyjohtamista on myös erilaisten yksilöllisten elämäntilanteiden ymmärtäminen ja tukeminen esimerkiksi työaikajoustojen ja etätyön avulla.
Opinnäytetyön tietoperusta on jaettu kolmeen osa-alueeseen. Aluksi käsitellään työkykyä ja työkykyjohtamista, jonka jälkeen työkykyä kuormittavia tekijöitä ja niiden vaikutusta mielen hyvinvointiin. Viimeisenä keskitytään organisaatio- ja johtamiskulttuuriin sekä työelämän psykologisen turvallisuuden merkitykseen osana työkykyä vahvistavia tekijöitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on laadullinen tapaustutkimus. Puolistrukturoidun haastattelututkimuksen avulla kerättiin esihenkilöiden omakohtaisia kokemuksia työkykyjohtamisen toimintamallin toteutumisesta ja siihen liittyvistä haasteista, sekä tulevaisuuden visioista. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2022. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin haastateltujen esihenkilöiden tiimiläisiltä toimintamallin tunnettuutta, siihen liittyviä kokemuksia sekä vuorovaikutustilanteita esihenkilön kanssa. Tiimeille kohdennetussa tutkimuksessa osa kysymyksistä olivat strukturoituja ja osa avoimia. Tiimien tutkimus toteutettiin joulukuussa 2022, ja tutkimus avattiin uudelleen helmi- maaliskuun 2023 vaiheessa kattavamman vastausmäärän saamiseksi. Tutkimusaineistot analysointiin sisällön analyysimenetelmällä.
Tutkimuksen avulla saatiin vastauksia työkykyjohtamisen toimintamallin nykytilasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä haasteista ja mahdollisuuksista myös tulevaisuuslähtöisesti. Tutkimustulosten perusteella työkykyasiat tulee pitää osana työarkea, ja työkyvystä sekä siihen liittyvistä tekijöistä tulee puhua avoimemmin. Esihenkilön ja tiimiläisen molemminpuolinen luottamus ja toimiva vuorovaikutussuhde edesauttavat työkykyasioista keskustelemista. Henkilöstön keskuudessa on hyvä lisätä tietoisuutta työkykyjohtamisen toimintamallista ja toimintamallin tarkoituksesta. Samalla on hyvä korostaa työntekijän ja esihenkilön yhteistyön merkitystä työkykyjohtamisessa. Esihenkilöiden osaamista tulee kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojen osalta sekä mahdollistaa heidän työssä riittävä ajankäyttö työkykyjohtamiselle. Yleisesti työkykyjohtamista tulee kehittää varhaisesta reagoinnista proaktiivisempaan suuntaan. Työn erilaisia kuormitus- ja voimavaratekijöitä tulee tunnistaa ja ennakoida sekä kehittää ratkaisukeskeisemmin. Työkyvyn tukemisen keinoja tulee toteuttaa monipuolisemmin työn mukauttamisen, uraohjauksen, osaamisen kehittämisen sekä työnkuvan muuttamisen keinoin. Proaktiivista työkykyjohtamista on myös erilaisten yksilöllisten elämäntilanteiden ymmärtäminen ja tukeminen esimerkiksi työaikajoustojen ja etätyön avulla.