Ikääntyneiden muistisairaiden hyvä elämänlaatu: hoitohenkilökunnan ajatuksia hyvästä elämänlaadusta
Kuronen, Elina (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052714968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052714968
Tiivistelmä
Väestömme ikääntyy ja yhteiskuntamme on suuren haasteen edessä. Pystyykö vanhustyö tukemaan ikääntyneiden hyvinvointia ja elämänlaatua riittävän hyvin? Miten pystymme takaamaan ikääntyvälle väestölle laadukasta, ikääntyneiden tarpeita vastaavaa palvelua? Tässä opinnäytetyössä käsitellään ikääntyneiden muistisairaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat tukevat ikääntyneiden muistisairaiden hyvinvointia ja elämänlaatua arjessa. Tätä opinnäytetyötä varten on haastateltu Helsingin Puotilassa sijaitsevan Omakotisäätiön ryhmäkodissa työskentelevää hoitohenkilökuntaa.
Hyvinvointia ja elämänlaatua voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu Erik Allardtin sekä Powell M. Lawtonin teorioihin hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Opinnäytetyössäni on käytetty laadullista tutkimusotetta ja tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui kahdeksan Omakotisäätiön ryhmäkodissa työskentelevää työntekijää. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Haastateltavat pohtivat ikääntyneiden muistisairaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun osatekijöitä teemahaastattelun viittä eri teemaa hyödyntäen. Haastattelussa nousi esille myös konkreettisia esimerkkejä, miten ikääntyneiden muistisairaiden elämänlaatua ja hyvinvointia voidaan arjessa tukea. Vastausten perusteella voidaan todeta, että hyvä psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi luovat vahvan pohjan ikääntyneen, muistisairaan hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Ikääntymiseen liittyvät perussairaudet eivät olleet esteenä hyvinvoinnille ja hyvälle elämänlaadulle, kunhan hoitotasapaino oli hyvä. Myöskään varallisuudella ei ollut haastateltavien mielestä merkitystä koettuun elämänlaatuun. Vastauksissa korostui myös ikääntyneen muistisairaan ihmisen yksilöllinen kohtaaminen sekä yhdenvertainen arvostava vuorovaikutus. Ikääntyneen elämäntarinan tuntemista pidettiin edellytyksenä sille, että ihminen tulee kuulluksi kokonaisvaltaisesti. Myös ympäristön ja hoitohenkilökunnan merkitystä hyvinvoinnin kokemukselle pidettiin erittäin merkityksellisenä.
Tässä opinnäytetyössä ikääntyneiden muistisairaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun osatekijöitä lähdettiin selvittämään haastattelemalla tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökuntaa. Tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilökunta pystyy työssään tukemaan asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Tähän tarvitaan työyhteisöä, jossa on laadullisesti ja määrällisesti tarpeeksi työhönsä motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. Jatkossa aihetta voisi tutkia esimerkiksi mittaamalla hyvinvointia ja elämänlaatua mittarilla, joka soveltuu juuri ikääntyneiden elämänlaadun arvioimiseen. Näitä tuloksia vertaamalla voisi saada arvokasta lisätietoa siitä, mistä tekijöistä juuri ikääntyneet muistisairaat kokevat hyvän elämänlaadun koostuvan.
Hyvinvointia ja elämänlaatua voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu Erik Allardtin sekä Powell M. Lawtonin teorioihin hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Opinnäytetyössäni on käytetty laadullista tutkimusotetta ja tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui kahdeksan Omakotisäätiön ryhmäkodissa työskentelevää työntekijää. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Haastateltavat pohtivat ikääntyneiden muistisairaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun osatekijöitä teemahaastattelun viittä eri teemaa hyödyntäen. Haastattelussa nousi esille myös konkreettisia esimerkkejä, miten ikääntyneiden muistisairaiden elämänlaatua ja hyvinvointia voidaan arjessa tukea. Vastausten perusteella voidaan todeta, että hyvä psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi luovat vahvan pohjan ikääntyneen, muistisairaan hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Ikääntymiseen liittyvät perussairaudet eivät olleet esteenä hyvinvoinnille ja hyvälle elämänlaadulle, kunhan hoitotasapaino oli hyvä. Myöskään varallisuudella ei ollut haastateltavien mielestä merkitystä koettuun elämänlaatuun. Vastauksissa korostui myös ikääntyneen muistisairaan ihmisen yksilöllinen kohtaaminen sekä yhdenvertainen arvostava vuorovaikutus. Ikääntyneen elämäntarinan tuntemista pidettiin edellytyksenä sille, että ihminen tulee kuulluksi kokonaisvaltaisesti. Myös ympäristön ja hoitohenkilökunnan merkitystä hyvinvoinnin kokemukselle pidettiin erittäin merkityksellisenä.
Tässä opinnäytetyössä ikääntyneiden muistisairaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun osatekijöitä lähdettiin selvittämään haastattelemalla tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökuntaa. Tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilökunta pystyy työssään tukemaan asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Tähän tarvitaan työyhteisöä, jossa on laadullisesti ja määrällisesti tarpeeksi työhönsä motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. Jatkossa aihetta voisi tutkia esimerkiksi mittaamalla hyvinvointia ja elämänlaatua mittarilla, joka soveltuu juuri ikääntyneiden elämänlaadun arvioimiseen. Näitä tuloksia vertaamalla voisi saada arvokasta lisätietoa siitä, mistä tekijöistä juuri ikääntyneet muistisairaat kokevat hyvän elämänlaadun koostuvan.