Oulun keskustan arvokiinteistön kehittäminen
Pelttari, Emma (2023)
Pelttari, Emma
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210334
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Suomen Pankin arvokiinteistörakennuksen nykyinen energiankulutus ja sen jakautuminen sekä vertailla tätä tavoitteelliseen energiankulutukseen. Tavoitteellinen energiankulutus tarkoittaa kiinteistöstrategian mukaista sisäilmaolosuhteiden vaatimaa energiankulutusta. Lisäksi työssä oli tavoitteena tarkastella mahdollisia energiansäästökeinoja tarkastelemalla uusiutuvia energianlähteitä ja niiden teoreettista energiantuottoa.
Arvokiinteistön nykyisen energiankulutuksen selvittämistä varten työssä käytettiin apuna Oulun Energian kaukolämmön ja sähkön kokonaisenergiankulutuksen tietoja ajalta 2020–2022. Kokonaisenergiankulutuksen jakautuminen teknisille laitteille selvitettiin käymällä paikan päällä pankissa selvittämässä teknisten laitteiden tiedot. Teknisten laitteiden tietojen ja taulukoiden avulla saatiin selvitettyä nykyisen energiankulutuksen jakautuminen käyttäen Exceliä ja laskukaavoja. Kiinteistön tavoitteellinen energiankulutus tarkoittaa sisäilmaolosuhteiden energiankulutusta, joka on kiinteistöstrategian mukainen. Kiinteistön tavoitteelliseen energiankulutukseen saatiin selvyyttä kiinteistön LVI-suunnittelijan haastattelun avulla. Kiinteistössä mahdollisesti hyödynnettäviä uusiutuvia energianlähteitä käytiin läpi ja selvitettiin niiden teoreettista energiantuottoa.
Nykyisen energiankulutuksen jakautumisen laskelmien tulosten perusteella kaukolämmön energiankulutuksesta suurin osa jakautuu ilmanvaihdon lämmönsiirtimelle. Sähkönkulutuksen osalta puolestaan suurin kulutus jakautuu liuosjäähdyttimelle. Opinnäytetyön laskentamenetelmällä saadut tulokset ovat suhteellisen totuudenmukaisia, sillä kokonaisenergiankulutuksen tietoja on saatavilla melko pitkältä ajalta. Lisäksi kohdekiinteistön kaukolämpöä hyödyntävien teknisten laitteiden tietoja oli mahdollista tarkistaa paikan päällä, jolloin on mahdollista selvittää tarkkoja lukemia kaukolämmön energiankulutuksen osalta. Sähkölaitteiden energiankulutuksen tietoja on hankalampi selvittää, jolloin nojauduttiin arvioihin, mikä aiheutti jonkin verran epätarkkuutta sähkölaitteiden laskelmien tuloksiin. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia. LVI-suunnittelijan haastattelusta saatu informaatio kiinteistön tavoitteellisesta energiankulutuksesta antaa suuntaa siitä, kuinka paljon siinä olisi vielä parantamisen varaa. Haastattelusta selvisi, että rakennuksen LVI-, sähkö- sekä rakennusautomaation saneerauksella saataisiin tiputettua nykyisiä kulutuksia paljon, sillä nykyisen kaukolämmön kokonaisenergiankulutuksen keskimääräisen vuosikulutuksen ollessa 587 MWh ja sähkön 281 540 kWh, voitaisiin lukemissa saada energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden seurauksena säästöä 30-35 %.
Arvokiinteistön nykyisen energiankulutuksen selvittämistä varten työssä käytettiin apuna Oulun Energian kaukolämmön ja sähkön kokonaisenergiankulutuksen tietoja ajalta 2020–2022. Kokonaisenergiankulutuksen jakautuminen teknisille laitteille selvitettiin käymällä paikan päällä pankissa selvittämässä teknisten laitteiden tiedot. Teknisten laitteiden tietojen ja taulukoiden avulla saatiin selvitettyä nykyisen energiankulutuksen jakautuminen käyttäen Exceliä ja laskukaavoja. Kiinteistön tavoitteellinen energiankulutus tarkoittaa sisäilmaolosuhteiden energiankulutusta, joka on kiinteistöstrategian mukainen. Kiinteistön tavoitteelliseen energiankulutukseen saatiin selvyyttä kiinteistön LVI-suunnittelijan haastattelun avulla. Kiinteistössä mahdollisesti hyödynnettäviä uusiutuvia energianlähteitä käytiin läpi ja selvitettiin niiden teoreettista energiantuottoa.
Nykyisen energiankulutuksen jakautumisen laskelmien tulosten perusteella kaukolämmön energiankulutuksesta suurin osa jakautuu ilmanvaihdon lämmönsiirtimelle. Sähkönkulutuksen osalta puolestaan suurin kulutus jakautuu liuosjäähdyttimelle. Opinnäytetyön laskentamenetelmällä saadut tulokset ovat suhteellisen totuudenmukaisia, sillä kokonaisenergiankulutuksen tietoja on saatavilla melko pitkältä ajalta. Lisäksi kohdekiinteistön kaukolämpöä hyödyntävien teknisten laitteiden tietoja oli mahdollista tarkistaa paikan päällä, jolloin on mahdollista selvittää tarkkoja lukemia kaukolämmön energiankulutuksen osalta. Sähkölaitteiden energiankulutuksen tietoja on hankalampi selvittää, jolloin nojauduttiin arvioihin, mikä aiheutti jonkin verran epätarkkuutta sähkölaitteiden laskelmien tuloksiin. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia. LVI-suunnittelijan haastattelusta saatu informaatio kiinteistön tavoitteellisesta energiankulutuksesta antaa suuntaa siitä, kuinka paljon siinä olisi vielä parantamisen varaa. Haastattelusta selvisi, että rakennuksen LVI-, sähkö- sekä rakennusautomaation saneerauksella saataisiin tiputettua nykyisiä kulutuksia paljon, sillä nykyisen kaukolämmön kokonaisenergiankulutuksen keskimääräisen vuosikulutuksen ollessa 587 MWh ja sähkön 281 540 kWh, voitaisiin lukemissa saada energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden seurauksena säästöä 30-35 %.