Ryhmähoitojen kehittäminen mielenterveys- ja päihdetyössä: integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Mäyrä, Juho-Matti (2023)
Mäyrä, Juho-Matti
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078086
Tiivistelmä
Terveydenhuollon palvelujärjestelmään kohdistuu merkittävää kuormitusta, mikä heijastuu myös mielenterveyspalveluihin. Apua tarvitsevia on paljon ja yhteiskunnallisena haasteena on ollut turvata oikea-aikainen hoitoon pääsy sekä riittävät palvelut. Hoitoon pääsyn ja hoidon aloituksen viivästyminen voi aiheuttaa oirekuvan vaikeutumista sekä heikentää merkittävästi henkilön elämänlaatua toimintakyvyn laskun ohella. Avohoidon hoitosuhteeseen kuuluu usein oleellisesti yksilötapaamiset asiakkaan ja hoitajan välillä. Mielenterveyspalveluissa on myös käytössä ryhmähoitoja,
joiden sisällöt vaihtelevat. Ryhmähoitoja kehitetään, jotta ne tarjoaisivat vaikuttavan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon hoitomuodoksi. Ryhmähoitojen kehittäminen tukee myös hoitoon pääsyä ja auttaa kohdentamaan resursseja palvelujärjestelmän sisällä.
Opinnäytetyö toteutui integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli kuvata erilaisia mielenterveystyössä käytössä olevia ammattilaisten ohjaamia täysi-ikäisille suunnattuja ryhmähoitoja sekä tarkastella niiden toipumista edistäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tilaajana oli Oulun kaupungin mielenterveyspalvelut, josta tuli SOTE-uudistuksen myötä osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta. Tavoitteena oli tuoda tietoa ryhmähoidoista ja niiden hyödyistä mielenterveyspalvelujen kehittämistyöhön. Tuloksia hyödynnetään osana ryhmähoitojen kehittämistä, mutta myös henkilökunnan perehdyttämisessä ryhmähoitojen osalta.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään mielenterveystyöhön liittyviä keskeisiä yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä näkökulmia sekä ryhmähoitojen taustaa. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin kansainvälistä tutkimustietoa ryhmähoidoista CINAHL-tietokannasta. Katsaukseen valittiin 9 tutkimusta, jotka käsittelevät erityyppisiä, eri kohderyhmille suunnattuja ryhmähoitoja. Aineisto analy soitiin laadullisella sisällönanalyysilla, jonka pohjalta tunnistettiin kolme pääteemaa ryhmien toimintaa ja toipumista edistävistä tekijöistä: ryhmän sisältö, ryhmän toteutus, vertaisuus ja ryhmään kuuluminen. Sisällön kannalta oleellista oli toipumiskeskeisyys, tavoitteellisuus ja työkalut mielen hyvinvointiin. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa turvallisessa ilmapiirissä nousi yhdeksi keskeisimmäksi toipumista edistäväksi teemaksi. Ohjaajien ammattitaito ja kannustava, lämmin kohtaaminen edistivät oppimista sekä tasavertaisuuden kokemusta. Vertaisuus ja ryhmään kuuluminen ovat ryhmäympäristön tulosta, eikä näin ollen ole saavutettavissa yksilötyöskentelyllä. Ryhmähoitojen kehittäminen on ajankohtainen aihe ja toipumista edistävien tekijöiden tutkiminen kotimaisella aineistoilla, esimerkiksi hyvinvointialueiden välillä auttaisi luomaan yhtenäisempää ja laadukkaampaa hoitokulttuuria ryhmähoitojen osalta There is a significant strain on the health care service system, which is also reflected to mental health services. There are many people who has mental health issues and require help. It has been challenging for our health care system to ensure sufficient services and ensure that clients get timely access to treatment. A delay in accessing and starting treatment may cause a worsening of symptoms and significantly weaken person’s quality of life along with decreased functional capacity. Individual meetings between the client and the nurse are often essential part of treatment. Mental health services also provide group therapies. Group therapies are being developed to provide an effective and cost-efficient alternative treatment option. The development of group therapies also supports access to treatment and helps to allocate resources within the service system.
This thesis was implemented as an integrative literature review and its purpose was to describe different types of group therapies for adults that were guided by professional and to examine their recovery-promoting features. The goal was to bring information about group therapies and their benefits to city of Oulu’s mental health services, which is now part of Wellbeing Services County of North Ostrobothnia. The results will be used as part of the regional development of group therapies,
but also in the training of staff.
For the literature review, international research data on group therapies were searched from the CINAHL database. Nine studies were selected for the review, dealing with different types of group therapies for different target groups. The data was analyzed as a qualitative content analysis which helped to identify three main themes about the factors that promotes recovery: group’s content, group’s implementation, peer support and belonging to group. The focus on recovery and goal orientation, as well as tools for mental well-being, were essential. Sharing experiences with peers in a safe atmosphere was very significant. Facilitator’s knowledge and support along with warmth displayed by them promoted learning and feeling of equality. Facilitators played an important role in creating a safe and open atmosphere. The experience of belonging to a group is a result of group environment and therefore cannot be achieved by one-on-one setting. The development of group-based treatments is a current topic and researching the factors that promote recovery with domestic data, for example between welfare regions would help to ensure the high quality and coherence of group-based treatments.
joiden sisällöt vaihtelevat. Ryhmähoitoja kehitetään, jotta ne tarjoaisivat vaikuttavan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon hoitomuodoksi. Ryhmähoitojen kehittäminen tukee myös hoitoon pääsyä ja auttaa kohdentamaan resursseja palvelujärjestelmän sisällä.
Opinnäytetyö toteutui integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli kuvata erilaisia mielenterveystyössä käytössä olevia ammattilaisten ohjaamia täysi-ikäisille suunnattuja ryhmähoitoja sekä tarkastella niiden toipumista edistäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tilaajana oli Oulun kaupungin mielenterveyspalvelut, josta tuli SOTE-uudistuksen myötä osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta. Tavoitteena oli tuoda tietoa ryhmähoidoista ja niiden hyödyistä mielenterveyspalvelujen kehittämistyöhön. Tuloksia hyödynnetään osana ryhmähoitojen kehittämistä, mutta myös henkilökunnan perehdyttämisessä ryhmähoitojen osalta.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään mielenterveystyöhön liittyviä keskeisiä yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä näkökulmia sekä ryhmähoitojen taustaa. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin kansainvälistä tutkimustietoa ryhmähoidoista CINAHL-tietokannasta. Katsaukseen valittiin 9 tutkimusta, jotka käsittelevät erityyppisiä, eri kohderyhmille suunnattuja ryhmähoitoja. Aineisto analy soitiin laadullisella sisällönanalyysilla, jonka pohjalta tunnistettiin kolme pääteemaa ryhmien toimintaa ja toipumista edistävistä tekijöistä: ryhmän sisältö, ryhmän toteutus, vertaisuus ja ryhmään kuuluminen. Sisällön kannalta oleellista oli toipumiskeskeisyys, tavoitteellisuus ja työkalut mielen hyvinvointiin. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa turvallisessa ilmapiirissä nousi yhdeksi keskeisimmäksi toipumista edistäväksi teemaksi. Ohjaajien ammattitaito ja kannustava, lämmin kohtaaminen edistivät oppimista sekä tasavertaisuuden kokemusta. Vertaisuus ja ryhmään kuuluminen ovat ryhmäympäristön tulosta, eikä näin ollen ole saavutettavissa yksilötyöskentelyllä. Ryhmähoitojen kehittäminen on ajankohtainen aihe ja toipumista edistävien tekijöiden tutkiminen kotimaisella aineistoilla, esimerkiksi hyvinvointialueiden välillä auttaisi luomaan yhtenäisempää ja laadukkaampaa hoitokulttuuria ryhmähoitojen osalta
This thesis was implemented as an integrative literature review and its purpose was to describe different types of group therapies for adults that were guided by professional and to examine their recovery-promoting features. The goal was to bring information about group therapies and their benefits to city of Oulu’s mental health services, which is now part of Wellbeing Services County of North Ostrobothnia. The results will be used as part of the regional development of group therapies,
but also in the training of staff.
For the literature review, international research data on group therapies were searched from the CINAHL database. Nine studies were selected for the review, dealing with different types of group therapies for different target groups. The data was analyzed as a qualitative content analysis which helped to identify three main themes about the factors that promotes recovery: group’s content, group’s implementation, peer support and belonging to group. The focus on recovery and goal orientation, as well as tools for mental well-being, were essential. Sharing experiences with peers in a safe atmosphere was very significant. Facilitator’s knowledge and support along with warmth displayed by them promoted learning and feeling of equality. Facilitators played an important role in creating a safe and open atmosphere. The experience of belonging to a group is a result of group environment and therefore cannot be achieved by one-on-one setting. The development of group-based treatments is a current topic and researching the factors that promote recovery with domestic data, for example between welfare regions would help to ensure the high quality and coherence of group-based treatments.