Noviisista asiantuntijaksi : autoetnografinen tutkimus sosiaali- ja terveyspalvelujen tietosuoja-asiantuntijaksi kehittymisestä.
Miettinen, Sari (2023)
Miettinen, Sari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304155330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304155330
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan organisaation laadukas toiminta vaatii työntekijöiltä tietosuojaosaamista. Tietosuojaosaamisensa varmistanut organisaation mainekuva näyttäytyy organisaation ulkopuolelle luotettavana palvelujen antajana ja houkuttelevana yhteistyökumppanina. Tietosuojaosaaminen on osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lainsäädäntöosaamista ja kuuluu alan ydinosaamiseen.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin yksittäisen tapauksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tietosuoja-asiantuntijaksi kehittymistä edistäviä tekijöitä. Tietoa hankittiin autoetnografisella menetelmällä ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällön analyysillä. Autoetnografia tutkimusmenetelmänä mahdollisti tuomaan esille aitoja asioita aidosta ympäristöstä.
Tutkimuksen tuloksissa tapauksen sosiaali- ja terveysalan tietosuojaosaamista edistävät tekijät luokiteltiin viiteen ryhmään: Organisaatio-, työyhteisö-, työtehtävä-, työntekijä- ja verkosto/ekosysteemilähtöisiin tekijöihin. Johtopäätöksinä todettiin, että sote-organisaatioin tulisi laatia oppimis- ja osaamisstrategiat, joissa huomioidaan laki- ja teknologian uudistumisien tuomat muutokset. Tulevaisuuteen ennakointi vaatii myös jatkuvaa tietosuojan osaamistason tunnistamista, arviointia ja seurantaa. Osaamistasokartoituksien avulla saadaan tietoa johtamisen tueksi osaamisen tasosta, ongelmatilanteista ja riskeistä sekä myös osaamisen vahvuuksista. Kartoituksien pohjalta voidaan muotoilla työntekijälähtöisempiä osaamista tukevia ja edistäviä oppimispalveluita. Yhteisöllisyys ja tiimissä oppiminen oli tutkimuksen tapauksen mukaan merkittävä tekijä tietosuojan asiantuntijaksi kehittymisessä. Myös tietosuojaan liittyvät verkostot ja niistä muodostuvat ekosysteemit ovat tärkeä tekijä soten yhteisiä toimintatapoja ja tietosuojaosaamista kehittäessä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin yksittäisen tapauksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tietosuoja-asiantuntijaksi kehittymistä edistäviä tekijöitä. Tietoa hankittiin autoetnografisella menetelmällä ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällön analyysillä. Autoetnografia tutkimusmenetelmänä mahdollisti tuomaan esille aitoja asioita aidosta ympäristöstä.
Tutkimuksen tuloksissa tapauksen sosiaali- ja terveysalan tietosuojaosaamista edistävät tekijät luokiteltiin viiteen ryhmään: Organisaatio-, työyhteisö-, työtehtävä-, työntekijä- ja verkosto/ekosysteemilähtöisiin tekijöihin. Johtopäätöksinä todettiin, että sote-organisaatioin tulisi laatia oppimis- ja osaamisstrategiat, joissa huomioidaan laki- ja teknologian uudistumisien tuomat muutokset. Tulevaisuuteen ennakointi vaatii myös jatkuvaa tietosuojan osaamistason tunnistamista, arviointia ja seurantaa. Osaamistasokartoituksien avulla saadaan tietoa johtamisen tueksi osaamisen tasosta, ongelmatilanteista ja riskeistä sekä myös osaamisen vahvuuksista. Kartoituksien pohjalta voidaan muotoilla työntekijälähtöisempiä osaamista tukevia ja edistäviä oppimispalveluita. Yhteisöllisyys ja tiimissä oppiminen oli tutkimuksen tapauksen mukaan merkittävä tekijä tietosuojan asiantuntijaksi kehittymisessä. Myös tietosuojaan liittyvät verkostot ja niistä muodostuvat ekosysteemit ovat tärkeä tekijä soten yhteisiä toimintatapoja ja tietosuojaosaamista kehittäessä.