Preanalytiikan laatuvaatimusten toteutuminen näytteenoton keskitetyn perehdytyksen käyneillä: näytteenottajien ja perehdyttäjien kokemuksia
Juvonen, Johanna (2023)
Juvonen, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303264167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303264167
Tiivistelmä
Bioanalyytikot ovat kliinisen laboratorioalan ammattilaisia, joista on valtakunnallisesti pulaa. Tällä hetkellä valtaosa bioanalyytikoista työllistyy kliinisten näytteiden analysointiin ja suuri osa näytteenottajista on muita terveydenhuollon ammattilaisia, kuin bioanalyytikkoja. Näillä näytteenottajilla ei ole samanlaista tietotaitoa preanalytiikasta ja heidän perehdyttämisensä koetaan vaativaksi. Kuitenkin tiedetään, että vakioituja toimintatapoja opettamalla voidaan parantaa näytteiden laatua, vähentää uusintanäytteitä ja lisätä laboratoriotulosten luotetta-vuutta. HUSLABissa vakioitujen toimintatapojen opettamista on tehostettu järjestämällä uusille näytteenottajille näytteenoton keskitettyä perehdytystä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin henkilöstön kokemuksia siitä, miten Diagnostiikkakeskuksen järjestämä näytteenoton keskitetty perehdytys tukee preanalytiikan laatuvaatimuksiin ja ohjeisiin perustuvaa työskentelyä sekä kartoitettiin näytteenoton perehdytystä edistäviä tai estäviä tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa keskitetyn perehdytyksen nykytilasta, jotta kliinisessä laboratoriossa työskentelevien perehdytystä kehittämällä voidaan parantaa työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista sekä vähentää preanalytiikan virheitä, parantaa laatua ja luotettavuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena hyödyntäen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Preanalytiikan laatuvaatimusten toteutumista keskitetyn perehdytyksen käyneillä selvitettiin puolistrukturoidulla kyselyllä (n=9), joka lähetettiin näytteenoton keskitetyn perehdytyksen käyneille. Näytteenottajien perehdytystä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä preanalytiikan laatuvaatimusten toteutumista selvitettiin teemahaastatteluilla (n=3). Tätä tarkoitusta varten kehitettiin kyselylomake ja teemahaastattelurunko perehtymällä preanalyyttisen vaiheen laatuvaatimuksiin, suosituksiin, standardiin sekä aiempaan tutkimustietoon. Näiden pohjalta määriteltiin teemat, joita sekä kyselylomake, että teemahaastattelu noudattivat.
Aineisto kerättiin syksyn 2022 aikana. Aineiston pieni koko huomioiden se kuvailtiin määrällisesti ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Aineiston perusteella uusien näytteenottajien työskentelyssä havaittiin useita poikkeamia laatuvaatimuksiin verraten. Keskeisin ongelma näytteenottajien työskentelyssä oli ohjeiden puutteellinen tunteminen ja hyödyntäminen, vaikeus hahmottaa preanalyyttistä vaihetta kokonaisuutena sekä se, että laboratoriotuloksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ei tunnistettu. Aineistossa nousi esiin, että näytteenottajat ja perehdyttäjät toivoivat keskitettyyn perehdytykseen enemmän aikaa. He pitivät tärkeänä, että perehdytyksessä opeteltaisiin asioita pienempinä kokonaisuuksina ja harjoiteltaisiin erilaisia oppimistilanteita hyödyntäen.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin henkilöstön kokemuksia siitä, miten Diagnostiikkakeskuksen järjestämä näytteenoton keskitetty perehdytys tukee preanalytiikan laatuvaatimuksiin ja ohjeisiin perustuvaa työskentelyä sekä kartoitettiin näytteenoton perehdytystä edistäviä tai estäviä tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa keskitetyn perehdytyksen nykytilasta, jotta kliinisessä laboratoriossa työskentelevien perehdytystä kehittämällä voidaan parantaa työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista sekä vähentää preanalytiikan virheitä, parantaa laatua ja luotettavuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena hyödyntäen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Preanalytiikan laatuvaatimusten toteutumista keskitetyn perehdytyksen käyneillä selvitettiin puolistrukturoidulla kyselyllä (n=9), joka lähetettiin näytteenoton keskitetyn perehdytyksen käyneille. Näytteenottajien perehdytystä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä preanalytiikan laatuvaatimusten toteutumista selvitettiin teemahaastatteluilla (n=3). Tätä tarkoitusta varten kehitettiin kyselylomake ja teemahaastattelurunko perehtymällä preanalyyttisen vaiheen laatuvaatimuksiin, suosituksiin, standardiin sekä aiempaan tutkimustietoon. Näiden pohjalta määriteltiin teemat, joita sekä kyselylomake, että teemahaastattelu noudattivat.
Aineisto kerättiin syksyn 2022 aikana. Aineiston pieni koko huomioiden se kuvailtiin määrällisesti ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Aineiston perusteella uusien näytteenottajien työskentelyssä havaittiin useita poikkeamia laatuvaatimuksiin verraten. Keskeisin ongelma näytteenottajien työskentelyssä oli ohjeiden puutteellinen tunteminen ja hyödyntäminen, vaikeus hahmottaa preanalyyttistä vaihetta kokonaisuutena sekä se, että laboratoriotuloksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ei tunnistettu. Aineistossa nousi esiin, että näytteenottajat ja perehdyttäjät toivoivat keskitettyyn perehdytykseen enemmän aikaa. He pitivät tärkeänä, että perehdytyksessä opeteltaisiin asioita pienempinä kokonaisuuksina ja harjoiteltaisiin erilaisia oppimistilanteita hyödyntäen.