Lastensuojelutyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnista ja johtamisesta
Hakala, Kaisa (2023)
Hakala, Kaisa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303254147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303254147
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa lastensuojelussa työskentelevien näkemyksiä työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla voidaan vaikuttaa alan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työoloihin positiivisesti. Opinnäytetyön tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena Julkisen ja hyvinvointialojen liiton (JHL) lastensuojelualalla työskenteleville jäsenille. Kysely toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 93 lastensuojelutyöntekijää. Kysely analysoitiin kvantitatiivisesti tunnuslukujen avulla sekä kvalitatiivisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kyselyn taustateoria pohjautui Juhani Ilmarisen Työkykytalo- malliin (2006), jolla kuvastetaan työkyvyn rakentumista eri osa-alueiden kautta. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin kokemuksia psyykkisestä ja fyysisestä väkivallasta, työpaikan vaihtamisen harkinnasta, työhyvinvointia tukevista ja heikentävistä asioista sekä työhyvinvoinnin johtamisesta ja sen kehittämisestä. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli millaisena lastensuojelutyöntekijät kokevat työhyvinvointinsa.
Tämän opinnäytetyön keskeisinä tuloksina on, että kyselyyn vastanneet lastensuojelutyöntekijät kokivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä olevan keskimäärin hyvällä tasolla. Kehittämiskohteita kuitenkin löytyi eniten liittyen työn kuormittavuuteen ja esihenkilötyöhön. Työhyvinvointia tukevina asioina nähtiin riittävät resurssit ja arvostava esihenkilötyö.
Johtopäätöksinä opinnäytetyöstä voidaan tehdä, että lastensuojelutyöntekijöiden työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota, että myös tulevaisuudessa on riittävästi pätevää työvoimaa alalla. Arvostavalla esihenkilötyöllä nähtiin olevan merkittävä rooli työhyvinvoinnin tukemisessa ja toimivan työyhteisön mahdollistamisessa. Työyhteisön rooli on myös merkittävä työhyvinvoinnin tukemisessa, joten kannattaa panostaa työyhteisön toimivuuteen ja hyvään työilmapiiriin. Tuloksia voidaan hyödyntää lastensuojelualan kehittämisessä.
Kyselyn taustateoria pohjautui Juhani Ilmarisen Työkykytalo- malliin (2006), jolla kuvastetaan työkyvyn rakentumista eri osa-alueiden kautta. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin kokemuksia psyykkisestä ja fyysisestä väkivallasta, työpaikan vaihtamisen harkinnasta, työhyvinvointia tukevista ja heikentävistä asioista sekä työhyvinvoinnin johtamisesta ja sen kehittämisestä. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli millaisena lastensuojelutyöntekijät kokevat työhyvinvointinsa.
Tämän opinnäytetyön keskeisinä tuloksina on, että kyselyyn vastanneet lastensuojelutyöntekijät kokivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä olevan keskimäärin hyvällä tasolla. Kehittämiskohteita kuitenkin löytyi eniten liittyen työn kuormittavuuteen ja esihenkilötyöhön. Työhyvinvointia tukevina asioina nähtiin riittävät resurssit ja arvostava esihenkilötyö.
Johtopäätöksinä opinnäytetyöstä voidaan tehdä, että lastensuojelutyöntekijöiden työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota, että myös tulevaisuudessa on riittävästi pätevää työvoimaa alalla. Arvostavalla esihenkilötyöllä nähtiin olevan merkittävä rooli työhyvinvoinnin tukemisessa ja toimivan työyhteisön mahdollistamisessa. Työyhteisön rooli on myös merkittävä työhyvinvoinnin tukemisessa, joten kannattaa panostaa työyhteisön toimivuuteen ja hyvään työilmapiiriin. Tuloksia voidaan hyödyntää lastensuojelualan kehittämisessä.