Lapsen sepsiksen tunnistaminen ja hoito ensihoidossa
Ronkanen, Lilli; Pakkanen, Lotta (2023)
Ronkanen, Lilli
Pakkanen, Lotta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301311857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301311857
Tiivistelmä
Sepsis on yksi lasten yleisimmistä kuolinsyistä. Lapsen sepsiksen tunnistaminen ensihoidossa sisältää haasteita, sillä sairauden vakavuutta osoittavat fysiologiset parametrit ovat eri kuin aikuisväestöllä. Siksi lapsilta tulisi seuloa sepsistä mahdollisimman systemaattisesti. Sepsiksen varhainen tunnistaminen ja nopea hoito, etenkin varhainen mikrobilääkkeen annostelu, parantavat ennustetta.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää lapsen sepsiksen tunnistamiseen ja hoitoon liittyvää tietoa. Tarkoituksena on tutkia olemassa olevaa tietoa lapsen sepsiksen tunnistamisesta ja hoidosta luotettavista lähteistä sekä koostaa olemassa olevasta tiedosta tiivis kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää ensihoidossa ja päivystyksessä työskentelevien koulutuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja käytimme induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Kirjallisuushaut tehtiin Oulun ammattikorkeakoulun lisensoimista hakupalveluista PubMed:stä, Ebsco:sta ja Medic:stä. Muodostimme hakulausekkeet PiCO menetelmän avulla. Aineistonhaku rajattiin 2005 ja sitä uudempiin artikkeleihin sekä englannin tai suomenkielisiin artikkeleihin. Maksullisia artikkeleita ei myöskään valittu katsaukseen. Aineistohaun kokonaismäärä oli 249 ja lopulliseen katsaukseen valikoitui 6 artikkelia.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että vaikka lasten sepsis on yleinen, ei laajamittaista tutkimusta ole tehty lasten sepsiksen kriteerien tarkentamiseksi. On epäselvää mitkä kliiniset kriteerit tunnistavat parhaiten lapset, joilla on sepsis ja minimoivat väärien positiivisten hälytysten riskin. Sepsiksen hoidossa varhainen nesteytys ja varhain aloitettu mikrobilääkehoito ovat tärkeimpiä ennustetekijöitä.
Tulosten perusteella todettiin, että olisi hyvä kehittää lasten sepsiksen tunnistamiseen työkalu, jolla lasten sepsiksen tunnistaminen onnistuisi luotettavasti. Myös lasten sepsiksen ensihoidossa olisi hyvä olla yhtenäinen maanlaajuinen protokolla. Mikrobilääkkeen aloitusta ensihoidossa tulisi tutkia tarkemmin, että olisiko siitä mahdollisesti hyötyä, etenkin pitkien kuljetusmatkojen alueilla.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää lapsen sepsiksen tunnistamiseen ja hoitoon liittyvää tietoa. Tarkoituksena on tutkia olemassa olevaa tietoa lapsen sepsiksen tunnistamisesta ja hoidosta luotettavista lähteistä sekä koostaa olemassa olevasta tiedosta tiivis kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää ensihoidossa ja päivystyksessä työskentelevien koulutuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja käytimme induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Kirjallisuushaut tehtiin Oulun ammattikorkeakoulun lisensoimista hakupalveluista PubMed:stä, Ebsco:sta ja Medic:stä. Muodostimme hakulausekkeet PiCO menetelmän avulla. Aineistonhaku rajattiin 2005 ja sitä uudempiin artikkeleihin sekä englannin tai suomenkielisiin artikkeleihin. Maksullisia artikkeleita ei myöskään valittu katsaukseen. Aineistohaun kokonaismäärä oli 249 ja lopulliseen katsaukseen valikoitui 6 artikkelia.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että vaikka lasten sepsis on yleinen, ei laajamittaista tutkimusta ole tehty lasten sepsiksen kriteerien tarkentamiseksi. On epäselvää mitkä kliiniset kriteerit tunnistavat parhaiten lapset, joilla on sepsis ja minimoivat väärien positiivisten hälytysten riskin. Sepsiksen hoidossa varhainen nesteytys ja varhain aloitettu mikrobilääkehoito ovat tärkeimpiä ennustetekijöitä.
Tulosten perusteella todettiin, että olisi hyvä kehittää lasten sepsiksen tunnistamiseen työkalu, jolla lasten sepsiksen tunnistaminen onnistuisi luotettavasti. Myös lasten sepsiksen ensihoidossa olisi hyvä olla yhtenäinen maanlaajuinen protokolla. Mikrobilääkkeen aloitusta ensihoidossa tulisi tutkia tarkemmin, että olisiko siitä mahdollisesti hyötyä, etenkin pitkien kuljetusmatkojen alueilla.