Systeemiälykkyys – kohteena asiantuntijaorganisaatio
Kautiala, Jari (2023)
Kautiala, Jari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301241584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301241584
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä systeemiälyn viimeisimpiin tutkimuksiin ja hyödyntää niitä asiantuntijaorganisaation kehittämisessä. Systeemiäly on konsepti monimutkaisten vuorovaikutuksellisten kokonaisuuksien hahmottamiseen. Kohdeorganisaationa oli Data & Analytics yksikkö Tietoevry Oyj:ssä ja tutkimuskysymyksenä oli analysoida kohdeorganisaation systeemiälykkyyttä sekä tekijöitä ja kehityskohteita sen taustalla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui organisaatioteoriasta, systeemiälystä ja tähän vaikuttaneista systeemiajattelusta ja oppivasta organisaatiosta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta hyödyntäen systeemiälyn OSI-mallia. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella valittiin organisaatiolle merkityksellisimmät systeemiälyn faktorit. Näihin valittuihin faktoreihin kohdennettiin teemahaastattelut.
Organisaation vahvuuksina tarkemmin analysoitiin faktoreita sanaton yhteys ja innostuva mieli sekä kehitettävinä kohteina faktoreita aikaansaavuus ja ajattelevuus. Haastattelut tukivat kyselytutkimuksen tuloksia ja antoivat monipuolista näkemystä eri faktoreiden taustasta organisaation käytännön tilanteissa. Tuloksissa korostui sanattoman yhteyden helposti lähestyttävyyden kulttuuri sekä innostuvan mielen tekninen kokeilunhalu ja laatikon ulkopuolelta ajattelu. Tuloksissa oli myös nähtävissä kiire, kunnianhimo, priorisointi ja tarve huomioida enemmän pehmeämpiä näkökulmia. Tutkimuksessa nousi esille tarve lisätä erityisesti organisaation välineellistä rationaalisuutta sekä kehittää organisaation muodollisuutta. Motiivina kehittämiselle on systeemiälyn positiivinen korrelaatio työhyvinvointiin ja organisaatioon sitoutumiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui organisaatioteoriasta, systeemiälystä ja tähän vaikuttaneista systeemiajattelusta ja oppivasta organisaatiosta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta hyödyntäen systeemiälyn OSI-mallia. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella valittiin organisaatiolle merkityksellisimmät systeemiälyn faktorit. Näihin valittuihin faktoreihin kohdennettiin teemahaastattelut.
Organisaation vahvuuksina tarkemmin analysoitiin faktoreita sanaton yhteys ja innostuva mieli sekä kehitettävinä kohteina faktoreita aikaansaavuus ja ajattelevuus. Haastattelut tukivat kyselytutkimuksen tuloksia ja antoivat monipuolista näkemystä eri faktoreiden taustasta organisaation käytännön tilanteissa. Tuloksissa korostui sanattoman yhteyden helposti lähestyttävyyden kulttuuri sekä innostuvan mielen tekninen kokeilunhalu ja laatikon ulkopuolelta ajattelu. Tuloksissa oli myös nähtävissä kiire, kunnianhimo, priorisointi ja tarve huomioida enemmän pehmeämpiä näkökulmia. Tutkimuksessa nousi esille tarve lisätä erityisesti organisaation välineellistä rationaalisuutta sekä kehittää organisaation muodollisuutta. Motiivina kehittämiselle on systeemiälyn positiivinen korrelaatio työhyvinvointiin ja organisaatioon sitoutumiseen.