Suomalaisten nuorten peliaika Veikkausliigassa ja pelaajasiirrot Suomesta ulkomaille 2018–2021
Rantala, Juho (2022)
Rantala, Juho
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927737
Tiivistelmä
Suomalaisen jalkapallon korkeimman sarjatason Veikkausliigan kuvataan usein olevan pelaajien kasvattajasarja. Virallista määritelmää kasvattajasarjalle ei ole olemassa, mutta sillä viitataan poikkeuksetta sarjaan, jossa nuoret pelaajat nousevat esiin, ja josta pelaajat myydään isompiin ja parempiin sarjoihin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää onko Veikkausliiga kasvattajasarja ja minkälainen kasvattajasarja se on. Asiaa tutkitaan kahden päänäkökulman kautta: kuinka paljon nuoret suomalaispelaajat pelaavat Veikkausliigassa ja kuinka usein ja minkälaisilla siirtosummilla pelaajat siirtyvät Suomesta ulkomaille.
Tausta-aineistoksi on kerätty tuloksia peliminuuteista Veikkausliigassa ja pelaajamyyntejä Suomesta ulkomaille. Nämä kaksi indikaattoria kertovat parhaiten onko Veikkausliiga todella kasvattajasarja. Nekään eivät kerro sitä aukottomasti, mutta antavat vahvaa osviittaa. Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin ytimekkäät asiantuntijahaastattelut pelaajatarkkailun ja -myyntien dynamiikasta.
Tutkimustulosten mukaan alle 21-vuotiaat suomalaispelaajat ovat harvassa veikkausliigaseurassa isossa roolissa. Ulkomaalaispelaajien rooli on sen sijaan merkittävä, sillä keskimäärin seurojen avauskokoonpanoissa pelaa viisi ulkomaalaista pelaajaa ja vain yksi alle 21-vuotias pelaaja.
Tulosten valossa näyttää siltä, että harvalla suomalaisella seuralla on selvä strategia nuorten pelaajien suhteen. Valonpilkahduksia on, mutta kun yksittäisten seurojen nuorten pelaajien minuutit ovat joko pääsääntöisesti pieniä tai pomppivat vuosien välillä paljon, on vaikea havaita selvää strategiaa.
Pelattuja minuutteja ja siirtosummia on vertailtu myös kansainvälisesti, eniten muihin Pohjoismaihin. Yleisesti voidaan sanoa, että Suomessa ja Ruotsissa nuoret pelaavat pienemmissä rooleissa kuin Tanskassa ja Norjassa. Pelaajasiirtosummissa Suomi jää valtavasti jälkeen Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää onko Veikkausliiga kasvattajasarja ja minkälainen kasvattajasarja se on. Asiaa tutkitaan kahden päänäkökulman kautta: kuinka paljon nuoret suomalaispelaajat pelaavat Veikkausliigassa ja kuinka usein ja minkälaisilla siirtosummilla pelaajat siirtyvät Suomesta ulkomaille.
Tausta-aineistoksi on kerätty tuloksia peliminuuteista Veikkausliigassa ja pelaajamyyntejä Suomesta ulkomaille. Nämä kaksi indikaattoria kertovat parhaiten onko Veikkausliiga todella kasvattajasarja. Nekään eivät kerro sitä aukottomasti, mutta antavat vahvaa osviittaa. Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin ytimekkäät asiantuntijahaastattelut pelaajatarkkailun ja -myyntien dynamiikasta.
Tutkimustulosten mukaan alle 21-vuotiaat suomalaispelaajat ovat harvassa veikkausliigaseurassa isossa roolissa. Ulkomaalaispelaajien rooli on sen sijaan merkittävä, sillä keskimäärin seurojen avauskokoonpanoissa pelaa viisi ulkomaalaista pelaajaa ja vain yksi alle 21-vuotias pelaaja.
Tulosten valossa näyttää siltä, että harvalla suomalaisella seuralla on selvä strategia nuorten pelaajien suhteen. Valonpilkahduksia on, mutta kun yksittäisten seurojen nuorten pelaajien minuutit ovat joko pääsääntöisesti pieniä tai pomppivat vuosien välillä paljon, on vaikea havaita selvää strategiaa.
Pelattuja minuutteja ja siirtosummia on vertailtu myös kansainvälisesti, eniten muihin Pohjoismaihin. Yleisesti voidaan sanoa, että Suomessa ja Ruotsissa nuoret pelaavat pienemmissä rooleissa kuin Tanskassa ja Norjassa. Pelaajasiirtosummissa Suomi jää valtavasti jälkeen Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.