Terveydenhoitajien kokemuksia MiRo-robotin käytettävyydestä osana 4–6-vuotiaiden lasten ikäkausitarkastusta : RoboSote-hankkeen teknologiakokeilu
Hiipakka, Emilia; Poikkimäki, Veera; Turunen, Jenna (2022)
Hiipakka, Emilia
Poikkimäki, Veera
Turunen, Jenna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927631
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Centria-ammattikorkeakoulun hallinnoiman RoboSote-hankkeen toimeksiantona. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa terveydenhoitajien kokemuksista heidän käyttäessään MiRo-robottia lastenneuvolassa osana 4–6-vuotiaiden lasten ikäkausitarkastusta. Käyttötilanteita olivat pituuden, painon ja päänympäryksen mittaaminen, rokottaminen sekä vastaanottotilanteen alku. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa MiRo-robotin soveltuvuudesta terveydenhoitajan työvälineeksi lastenneuvolassa kohdennettuna tiettyyn ikäryhmään ja käyttötilanteisiin.
Opinnäytetyö oli käytettävyystutkimus, joka toteutettiin neuvolaympäristössä. Aineisto kerättiin keväällä 2022 erään Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten lastenneuvolan terveydenhoitajilta Webropol-kyselyn avulla. Kysely sisälsi yksitoista strukturoitua väitettä ja yhden avoimen kohdan. Terveydenhoitajat vastasivat kyselyyn aina jokaisen MiRon käyttökerran jälkeen. Käyttökertoja kertyi yhteensä 14. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja tulokset visualisoitiin palkkikaavioina, frekvensseinä sekä prosentteina. Avoimen kohdan vastaukset käytiin läpi induktiivista sisällönanalyysia noudattaen. Tutkimuksen teoriapohja määriteltiin aihetta tukevaksi sisältäen käytettävyyden määrittelyn sekä tietoa robotiikasta ja terveydenhoitajan työnkuvasta.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että MiRo oli tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä helppokäyttöinen, teknisesti toimiva sekä kohtalaisen helppo ottaa mukaan vastaanottotilanteeseen. MiRoa oli myös turvallista käyttää, eikä riskitekijöitä esiintynyt tai vaihtoehtoisesti niitä ei tunnistettu. Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan MiRo ei kuitenkaan tuonut lisäarvoa työhön. MiRon käyttökokemusta ei juurikaan koettu miellyttävänä eikä se edistänyt vuorovaikutusta lapsen kanssa. Lisäksi MiRon toiminta koettiin jokseenkin epätarkoituksenmukaisena ja työtä häiritsevänä.
Johtopäätöksenä todettakoon, että MiRo soveltuisi todennäköisesti paremmin tilanteisiin, joissa sille olisi enemmän aikaa. MiRon jouhevampi toiminta tilanteessa vaatisi käyttäjältään myös hieman perehtymistä sen teknisiin säätömahdollisuuksiin. Teknologiakokeilun kautta kerätty tieto tuo apua neuvolapalveluiden kehittämiseen robotiikan avulla ja luo uusia näkökulmia jatkotutkimukseen.
Opinnäytetyö oli käytettävyystutkimus, joka toteutettiin neuvolaympäristössä. Aineisto kerättiin keväällä 2022 erään Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten lastenneuvolan terveydenhoitajilta Webropol-kyselyn avulla. Kysely sisälsi yksitoista strukturoitua väitettä ja yhden avoimen kohdan. Terveydenhoitajat vastasivat kyselyyn aina jokaisen MiRon käyttökerran jälkeen. Käyttökertoja kertyi yhteensä 14. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja tulokset visualisoitiin palkkikaavioina, frekvensseinä sekä prosentteina. Avoimen kohdan vastaukset käytiin läpi induktiivista sisällönanalyysia noudattaen. Tutkimuksen teoriapohja määriteltiin aihetta tukevaksi sisältäen käytettävyyden määrittelyn sekä tietoa robotiikasta ja terveydenhoitajan työnkuvasta.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että MiRo oli tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä helppokäyttöinen, teknisesti toimiva sekä kohtalaisen helppo ottaa mukaan vastaanottotilanteeseen. MiRoa oli myös turvallista käyttää, eikä riskitekijöitä esiintynyt tai vaihtoehtoisesti niitä ei tunnistettu. Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan MiRo ei kuitenkaan tuonut lisäarvoa työhön. MiRon käyttökokemusta ei juurikaan koettu miellyttävänä eikä se edistänyt vuorovaikutusta lapsen kanssa. Lisäksi MiRon toiminta koettiin jokseenkin epätarkoituksenmukaisena ja työtä häiritsevänä.
Johtopäätöksenä todettakoon, että MiRo soveltuisi todennäköisesti paremmin tilanteisiin, joissa sille olisi enemmän aikaa. MiRon jouhevampi toiminta tilanteessa vaatisi käyttäjältään myös hieman perehtymistä sen teknisiin säätömahdollisuuksiin. Teknologiakokeilun kautta kerätty tieto tuo apua neuvolapalveluiden kehittämiseen robotiikan avulla ja luo uusia näkökulmia jatkotutkimukseen.