Yhteinen ohjaamo : ettei yksikään nuori jäisi ulkopuolelle
Hedemäki-Kantola, Outi (2022)
Hedemäki-Kantola, Outi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120426167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120426167
Tiivistelmä
Vuoden 2021 alusta Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden ylläpitämä Ohjaamo ja Meriva-säätiön tuottama nuorten työpajatoiminta yhdistivät käytännön työn saman katon alle. Tässä palvelumuotoilun avulla toteutetussa opinnäytetyössä tuotetaan tietoa siitä, minkälaista lisäarvoa syntyy palveluntilaajan ja -tuottajan yhteistoiminnan kautta nuorten ohjautumiseen kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Tarkoituksena on kuvata esimerkin omaisesti nuorten kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisen palvelupolku ennen ja vuosi yhteistoiminnan käynnistymisen jälkeen nostamalla asiakaskokemus keskiöön. Opinnäytetyössä kuvattu yhteistoiminnan tuoma lisäarvo perustuu siis käyttäjäasiakkaan subjektiiviseen palvelukokemukseen. Opinnäytetyössä kuvatut nuorten ohjaamo- ja työpajatoiminta ovat osa nuorisotyötä, jossa keskiössä on nuorisotyöllinen työote. Nuorisotyöllinen työote kuvaa nuorten palveluiden laatua. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan myös toteutuuko nuorisotyöllinen työote yhteistoiminnassa.
Vaikka yhteistoiminnan lisäarvo on nähtävissä kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisen prosessissa, niin asiakas kuin organisaationkin tasolla, on kuntouttavan työtoiminnan palvelun ja yhteistoiminnan suhde nuorisotyölliseen työotteeseen ristiriitainen. Erityisesti ristiriitaa on nähtävissä nuorisotyön luonteeseen kuuluvassa nuorten vapaaehtoisessa osallistumisessa toimintaan. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen perustuessa osin sanktionuhkaan, on kyseenalaistettava sen vapaaehtoisuus, vaikka palvelun tavoite ja sisältö pitkälti vastaavatkin nuorisotyöllisiä tavoitteita. Opinnäytetyön tiedonkeruun aikana maassamme elettiin edelleen koronapandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa ja myös siihen liittyneet rajoitustoimet vaikuttivat yhteistoiminnan vapaaehtoisen, matalan kynnyksen toiminnan toteutumiseen.
Sote- uudistuksen myötä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ja haastaa jatkossa palvelun toteutumista lähipalveluna. Valtaosa työpajoista on kunnallisia toimijoita, jotka asemoituvat joko nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen tai sivistys- ja/tai kulttuuritoimen alaisuuteen, eivätkä näin ollen pysty tulevan uudistuksen myötä toteuttamaan kuntouttavan työtoiminnan palvelua. Miten hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyvä kuntouttava työtoiminta toteutuu tulevaisuudessa? Vai jääkö tulevaisuudessa osa nuorista ulkopuolelle?
Vaikka yhteistoiminnan lisäarvo on nähtävissä kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisen prosessissa, niin asiakas kuin organisaationkin tasolla, on kuntouttavan työtoiminnan palvelun ja yhteistoiminnan suhde nuorisotyölliseen työotteeseen ristiriitainen. Erityisesti ristiriitaa on nähtävissä nuorisotyön luonteeseen kuuluvassa nuorten vapaaehtoisessa osallistumisessa toimintaan. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen perustuessa osin sanktionuhkaan, on kyseenalaistettava sen vapaaehtoisuus, vaikka palvelun tavoite ja sisältö pitkälti vastaavatkin nuorisotyöllisiä tavoitteita. Opinnäytetyön tiedonkeruun aikana maassamme elettiin edelleen koronapandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa ja myös siihen liittyneet rajoitustoimet vaikuttivat yhteistoiminnan vapaaehtoisen, matalan kynnyksen toiminnan toteutumiseen.
Sote- uudistuksen myötä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ja haastaa jatkossa palvelun toteutumista lähipalveluna. Valtaosa työpajoista on kunnallisia toimijoita, jotka asemoituvat joko nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen tai sivistys- ja/tai kulttuuritoimen alaisuuteen, eivätkä näin ollen pysty tulevan uudistuksen myötä toteuttamaan kuntouttavan työtoiminnan palvelua. Miten hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyvä kuntouttava työtoiminta toteutuu tulevaisuudessa? Vai jääkö tulevaisuudessa osa nuorista ulkopuolelle?