Apotti-järjestelmäkoulutuksen kehittäminen kotihoidon loppukäyttäjien ja kouluttajien näkökulmasta
Seppänen, Pauliina (2022)
Seppänen, Pauliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225754
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa tarkoituksena oli selvittää kuinka tyytyväisiä kotihoidon loppukäyttäjät ovat tällä hetkellä Apotin järjestämään KH306 Kotikäyntien kirjaaminen kotihoidossa -koulutukseen ja miten he kouluttajien lisäksi toivoivat koulutusta kehitettävän. Aineistonkeruu toteutettiin osallistumalla neljään luokkahuonekoulutukseen, jossa loppukäyttäjiä pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään koulutukseen sekä kirjoittamaan mahdollisia havaintoja koulutukseen tai sen kehittämiseen liittyen. Myös Apotin sähköisestä palautekyselylomakkeesta saatiin tuloksia siihen, miten tyytyväisiä loppukäyttäjät olivat koulutukseen ja miten he toivoivat sitä kehitettävän. Opinnäytetyön tekijä keräsi yhdessä kotihoidon senior sovelluskehittäjän kanssa havaintoja luokkahuonekoulutuksista esimerkiksi loppukäyttäjien koulutuksessa esittämiin kysymyksiin liittyen sekä yleisesti koulutuksen kulusta, jonka perusteella annettiin myös Apotti-kouluttajille palautetta. Lisäksi kouluttajien kanssa pidettyjen palautekeskustelujen pohjalta saatiin lisää kehittämisehdotuksia sekä parantamaan kouluttajien omaa osaamista että koulutuksen kulkua.
Tutkimuksellisen osan aikana kerätty aineisto käytiin yhdessä läpi Apotin sisäisessä koulutuksen kehittämistyöpajassa, johon osallistui kotihoidon pääkouluttaja, senior sovelluskehittäjä sekä kahdeksan kotihoidon kouluttajaa. Työpajassa ideoitiin koulutuksen kehittämistä yhteistyössä ja tämän jälkeen opinnäytetyöntekijä pystyi tekemään suunnitelman, minkä perusteella KH306 Kotikäyntien kirjaaminen kotihoidossa -luokkahuonekoulutusta pystyttiin välittömästi parantamaan pienillä toimenpiteillä sekä jatkosuunnitelman mitä kehittämistoimenpiteitä tehdään tulevaisuudessa.
Lopputuloksena kotihoidon loppukäyttäjät olivat varsin tyytyväisiä kaikissa neljässä KH306-koulutuksessa itse koulutukseen ja antoivatkin keskiarvosanaksi kiitettävän. Loppukäyttäjiltä saaduissa palautteissa ja havainnoissa esiintyi paljon hyvää palautetta esimerkiksi kouluttajille ja koulutusmateriaalille. Kaikki loppukäyttäjien antamat kehittämisehdotukset käsiteltiin ja niitä jatkojalostettiin yhdessä kouluttajien kanssa. Suunnitelmassa isoin mahdollinen muutos tulisi olemaan kotihoidon luokkahuonekoulutusten jako kahteen eri taitotasoon, jolloin joka toinen viikko tarjottaisiin koulutusta loppukäyttäjille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta Apotti-järjestelmän käytöstä tai joilla on tietoteknisiä tai esimerkiksi kielellisiä haasteita. Joka toinen viikko toteutuisi koulutus, joka olisi suunnattu loppukäyttäjille, jotka ovat jo käyttäneet aikaisemmin Apotti-järjestelmää ja/tai ovat taitavia tietotekniikan kanssa. Tästä laaditaan ehdotus Apotin asiakasorganisaatioille. Muita pienempiä kehittämisideioita saatiin toteutettua opinnäytetyöprosessin aikana tai laadittiin suunnitelma, miten niitä tullaan toteuttamaan jatkossa.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla seuranta, miten taitotasoihin jaetut koulutukset vaikuttavat loppukäyttäjien tyytyväisyyteen Apotti-koulutukseen liittyen ja koetaanko taitotasot hyödyllisiksi. Jatkokehittämisaiheena voisi olla esimerkiksi jalkautuminen kotihoidon yksiköihin, jossa tarkasteltaisiin missä Apotin käytön osioissa tarvitaan lisää koulutusta, kun järjestelmä on ollut pidempään käytössä. Myös kouluttajien ammatilliseen kehittymiseen liittyvää kehittämistä voisi pohtia heidän omien tarpeidensa mukaan.
Tutkimuksellisen osan aikana kerätty aineisto käytiin yhdessä läpi Apotin sisäisessä koulutuksen kehittämistyöpajassa, johon osallistui kotihoidon pääkouluttaja, senior sovelluskehittäjä sekä kahdeksan kotihoidon kouluttajaa. Työpajassa ideoitiin koulutuksen kehittämistä yhteistyössä ja tämän jälkeen opinnäytetyöntekijä pystyi tekemään suunnitelman, minkä perusteella KH306 Kotikäyntien kirjaaminen kotihoidossa -luokkahuonekoulutusta pystyttiin välittömästi parantamaan pienillä toimenpiteillä sekä jatkosuunnitelman mitä kehittämistoimenpiteitä tehdään tulevaisuudessa.
Lopputuloksena kotihoidon loppukäyttäjät olivat varsin tyytyväisiä kaikissa neljässä KH306-koulutuksessa itse koulutukseen ja antoivatkin keskiarvosanaksi kiitettävän. Loppukäyttäjiltä saaduissa palautteissa ja havainnoissa esiintyi paljon hyvää palautetta esimerkiksi kouluttajille ja koulutusmateriaalille. Kaikki loppukäyttäjien antamat kehittämisehdotukset käsiteltiin ja niitä jatkojalostettiin yhdessä kouluttajien kanssa. Suunnitelmassa isoin mahdollinen muutos tulisi olemaan kotihoidon luokkahuonekoulutusten jako kahteen eri taitotasoon, jolloin joka toinen viikko tarjottaisiin koulutusta loppukäyttäjille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta Apotti-järjestelmän käytöstä tai joilla on tietoteknisiä tai esimerkiksi kielellisiä haasteita. Joka toinen viikko toteutuisi koulutus, joka olisi suunnattu loppukäyttäjille, jotka ovat jo käyttäneet aikaisemmin Apotti-järjestelmää ja/tai ovat taitavia tietotekniikan kanssa. Tästä laaditaan ehdotus Apotin asiakasorganisaatioille. Muita pienempiä kehittämisideioita saatiin toteutettua opinnäytetyöprosessin aikana tai laadittiin suunnitelma, miten niitä tullaan toteuttamaan jatkossa.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla seuranta, miten taitotasoihin jaetut koulutukset vaikuttavat loppukäyttäjien tyytyväisyyteen Apotti-koulutukseen liittyen ja koetaanko taitotasot hyödyllisiksi. Jatkokehittämisaiheena voisi olla esimerkiksi jalkautuminen kotihoidon yksiköihin, jossa tarkasteltaisiin missä Apotin käytön osioissa tarvitaan lisää koulutusta, kun järjestelmä on ollut pidempään käytössä. Myös kouluttajien ammatilliseen kehittymiseen liittyvää kehittämistä voisi pohtia heidän omien tarpeidensa mukaan.