Osallisuus ja toimijuus yksilöllisessä työssävalmennuksessa
Perälä, Tuomo (2022)
Perälä, Tuomo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125463
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää miten yksilölliseen työssävalmennukseen eli IPS-mallin mukaiseen työssävalmennukseen osallistuneet mielenterveyskuntoutujat kokivat palvelun suhteessa heidän toimijuuteensa ja osallisuuteensa. Mielenkiinnon kohteena oli selvittää mitkä tekijät tukevat osallistujien osallisuutta ja toimijuutta ja mitkä tekijät puolestaan heikentävät niitä. Työelämäkumppani oli Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, jolla oli yksilöllisen työssävalmennuksen pilottihanke osana ammatillista kuntoutusta.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi osallisuuden ja toimijuuden vahvasti toisiinsa liittyvät teoriat. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti motivaatioteoriaa, jonka voidaan nähdä liittyvän osallisuuden ja toimijuuden syntyyn. Teoreettisen tarkastelun tavoitteena oli ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat osallisuuden kokemuksen ja toimijuuden syntymiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja haastattelut tehtiin teemahaastatteluina. Haastattelut tehtiin kuudelle henkilölle, jotka olivat osallistuneet noin 12 kuukauden verran vakuutusyhtiö Varman yksilöllisen työssävalmennuksen pilottihankkeeseen. Haastattelut tehtiin kesäkuussa 2022. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan osallisuutta vahvistivat valmentajan tukeva vuorovaikutus, valmentajan kokonaisvaltainen tuki, asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa, työyhteisön tuki ja merkityksellisyyden kokemus. Toimijuutta vahvistivat puolestaan valmennuksen aikana saadut uudet havainnot ja ajatukset sekä hyvinvoinnin ja toiveikkuuden lisääntyminen. Osallisuutta ja toimijuutta heikensivät erilaiset kuormittavat tekijät, riittämätön hoitotahon tuki ja huono viestintä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vakuutusyhtiö Varman pilottihankkeessa toteutettu yksilöllinen työssävalmennus vahvisti olennaisesti osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien osallisuutta ja toimijuutta. On huomionarvoista, että kaikki haastatellut olivat tyytyväisiä palveluun, vaikka se ei kaikilla ollut johtanut työllistymiseen. Opinnäytetyön tulokset osin vahvistavat aiempia tutkimustuloksia yksilöllisen työssävalmennuksen hyödyistä.
Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi hoitotahon integroiminen tiiviimmäksi osaksi yksilöllistä työssävalmennusta. Tuloksia voidaan hyödyntää Varman yksilöllisen työssävalmennuksen kehittämisessä ja laajemminkin yksilöllisen työssävalmennuksen kehittämisessä Suomessa.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi osallisuuden ja toimijuuden vahvasti toisiinsa liittyvät teoriat. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti motivaatioteoriaa, jonka voidaan nähdä liittyvän osallisuuden ja toimijuuden syntyyn. Teoreettisen tarkastelun tavoitteena oli ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat osallisuuden kokemuksen ja toimijuuden syntymiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja haastattelut tehtiin teemahaastatteluina. Haastattelut tehtiin kuudelle henkilölle, jotka olivat osallistuneet noin 12 kuukauden verran vakuutusyhtiö Varman yksilöllisen työssävalmennuksen pilottihankkeeseen. Haastattelut tehtiin kesäkuussa 2022. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan osallisuutta vahvistivat valmentajan tukeva vuorovaikutus, valmentajan kokonaisvaltainen tuki, asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa, työyhteisön tuki ja merkityksellisyyden kokemus. Toimijuutta vahvistivat puolestaan valmennuksen aikana saadut uudet havainnot ja ajatukset sekä hyvinvoinnin ja toiveikkuuden lisääntyminen. Osallisuutta ja toimijuutta heikensivät erilaiset kuormittavat tekijät, riittämätön hoitotahon tuki ja huono viestintä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vakuutusyhtiö Varman pilottihankkeessa toteutettu yksilöllinen työssävalmennus vahvisti olennaisesti osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien osallisuutta ja toimijuutta. On huomionarvoista, että kaikki haastatellut olivat tyytyväisiä palveluun, vaikka se ei kaikilla ollut johtanut työllistymiseen. Opinnäytetyön tulokset osin vahvistavat aiempia tutkimustuloksia yksilöllisen työssävalmennuksen hyödyistä.
Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi hoitotahon integroiminen tiiviimmäksi osaksi yksilöllistä työssävalmennusta. Tuloksia voidaan hyödyntää Varman yksilöllisen työssävalmennuksen kehittämisessä ja laajemminkin yksilöllisen työssävalmennuksen kehittämisessä Suomessa.