Etäkuntoutuskäytäntöjen kehittäminen lasten motorisen oppimisen edistymiseksi
Rauhansalo, Silja (2022)
Rauhansalo, Silja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025215
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää etäkuntoutuksen käytäntöjä lasten motorisen oppimisen edistymiseksi. Työn toimintaympäristönä oli Fysios Oy (sittemmin Fysios Mehiläinen) sekä yhteistyö itsenäisesti toimivien fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen ja aineisto kerättiin laadullisin menetelmin kolmella aineistonkeruulla kahdessa kehittämisen vaiheessa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin lasten vanhemmille sekä ammattilaisille suunnattua avointen kysymysten sähköistä kyselyä sekä ammattilaisista kootun kehittäjäryhmän ryhmäkeskustelua. Tiedontuottajina ja kehittäjinä työhön osallistui fysio- tai toimintaterapiaa etäkuntoutuksena saaneiden lasten vanhempia sekä etäkuntoutusta antaneita ammattilaisia (lasten fysio- ja toimintaterapeutteja).
Etäkuntoutuksen käyttö lasten motorisen oppimisen edistymiseksi lähtee yksilöllisestä etukäteissuunnittelusta, kenelle se soveltuu ja missä kehityskaaren vaiheessa toteutus olisi hedelmällisintä. Lähtökohtana on, että kuntoutussuunnitelmassa on yksilöllisen tarpeen mukaan määritelty lähi- ja etäkuntoutuksen kombinaatio mutta ammattilaisella ja perheellä on vapaus toteuttaa niitä parhaalla mahdollisella tavalla lapsen motorisen oppimisen edistymiseksi. Etäkuntoutuksen onnistumisen ja sen kautta motorisen oppimisen edistymisen edellytyksenä on vahva terapiasuhde ja vuorovaikutus tutun terapeutin kanssa sekä toimivat etäteknologian välineet ja nettiyhteydet. Etätapaamiset tulee suunnitella etukäteen sisältäen tavoitteet tuttujen harjoitteiden toteutuksesta ja välineet ruudun molemmille puolille. Vanhemman läsnäolo etäkuntoutuksen aikana on ensiarvoisen tärkeää, jotta vanhempi pystyy ohjaamaan lasta terapeutin antamien selkeiden sanallisten ja mallinnettujen ohjeiden mukaan.
Tulosten mukaan vanhemman osallistuminen etäkuntoutukseen sekä sen toteutus arkiympäristössä voivat edesauttaa harjoittelun siirtymistä arkeen ja edistää näin motorista oppimista sekä kuntoutumista. Työn tuotoksena muodostettu kuvaus hyvistä etäkuntoutuksen käytännöistä lasten motorisen oppimisen edistymiseksi on hyödynnettävissä lapsen kuntoutuskokonaisuutta suunniteltaessa. Se voisi myös toimia kannustuksena lasten kuntoutuksen parissa työskenteleville, jotta etäkuntoutusta hyödynnettäisiin paremmin lähikuntoutuksen rinnalla motorisen oppimisen edistymiseksi.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen ja aineisto kerättiin laadullisin menetelmin kolmella aineistonkeruulla kahdessa kehittämisen vaiheessa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin lasten vanhemmille sekä ammattilaisille suunnattua avointen kysymysten sähköistä kyselyä sekä ammattilaisista kootun kehittäjäryhmän ryhmäkeskustelua. Tiedontuottajina ja kehittäjinä työhön osallistui fysio- tai toimintaterapiaa etäkuntoutuksena saaneiden lasten vanhempia sekä etäkuntoutusta antaneita ammattilaisia (lasten fysio- ja toimintaterapeutteja).
Etäkuntoutuksen käyttö lasten motorisen oppimisen edistymiseksi lähtee yksilöllisestä etukäteissuunnittelusta, kenelle se soveltuu ja missä kehityskaaren vaiheessa toteutus olisi hedelmällisintä. Lähtökohtana on, että kuntoutussuunnitelmassa on yksilöllisen tarpeen mukaan määritelty lähi- ja etäkuntoutuksen kombinaatio mutta ammattilaisella ja perheellä on vapaus toteuttaa niitä parhaalla mahdollisella tavalla lapsen motorisen oppimisen edistymiseksi. Etäkuntoutuksen onnistumisen ja sen kautta motorisen oppimisen edistymisen edellytyksenä on vahva terapiasuhde ja vuorovaikutus tutun terapeutin kanssa sekä toimivat etäteknologian välineet ja nettiyhteydet. Etätapaamiset tulee suunnitella etukäteen sisältäen tavoitteet tuttujen harjoitteiden toteutuksesta ja välineet ruudun molemmille puolille. Vanhemman läsnäolo etäkuntoutuksen aikana on ensiarvoisen tärkeää, jotta vanhempi pystyy ohjaamaan lasta terapeutin antamien selkeiden sanallisten ja mallinnettujen ohjeiden mukaan.
Tulosten mukaan vanhemman osallistuminen etäkuntoutukseen sekä sen toteutus arkiympäristössä voivat edesauttaa harjoittelun siirtymistä arkeen ja edistää näin motorista oppimista sekä kuntoutumista. Työn tuotoksena muodostettu kuvaus hyvistä etäkuntoutuksen käytännöistä lasten motorisen oppimisen edistymiseksi on hyödynnettävissä lapsen kuntoutuskokonaisuutta suunniteltaessa. Se voisi myös toimia kannustuksena lasten kuntoutuksen parissa työskenteleville, jotta etäkuntoutusta hyödynnettäisiin paremmin lähikuntoutuksen rinnalla motorisen oppimisen edistymiseksi.