Työhyvinvointipalvelun kysyntä ja mahdollisuudet
Holopainen, Niko; Suikki, Jesse (2022)
Holopainen, Niko
Suikki, Jesse
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824388
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten näyttöpäätetyöntekijät kokevat oman fyysisen hyvinvointinsa, millaisena he kokevat oman työpaikan ja liikunnan suhteen, sekä millaisia kehitysehdotuksia työpaikkaliikuntaan ja työntekijöiden liikunnan lisäämiseksi herää. Tutkimuksessa selvitettiin myös valmiiksi olemassa olevaa työhyvinvointimarkkinaa ja alan yrityksiä, sekä millainen palvelutarjonta ja tuoteskaala niillä on.
Tutkimus toteutettiin tekemällä vertailuanalyysi alalla toimivista yrityksistä, sekä toteuttamalla kysely, joka toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä menetelmällä. Kyselyyn kerättiin vastauksia (n=29) tietokoneen ääressä tekeviltä työntekijöiltä eri yrityksistä ja liitoista, ja kyselyä jaettiin sähköpostitse.
Tutkimuksen teoriatausta pohjautuu alan ammattikirjallisuuteen, sekä terveysviranomaisten julkaisemaan tietoon työhyvinvointiin ja liikuntaan liittyen.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että vastaajat kokevat hyvinvointinsa pääosin melko hyväksi, mutta liikuntamäärät ovat hyvin vähäisiä. Vähäisen liikunnan määrän yksi syy on, että työajalla liikuntaa ei harrasteta melkein ollenkaan. Työntekijät käyttävät työnantajan tarjoamia liikunta- ja hyvinvointietuja hyvällä prosentilla, mutta pääosin työajan ulkopuolella. Lähes jokaisella vastaajalla oli jonkinlaisia ehdotuksia, mitä työnantaja voisi tehdä/parantaa, jotta saataisiin lisättyä työntekijän fyysistä aktiivisuutta.
Tutkimus toteutettiin tekemällä vertailuanalyysi alalla toimivista yrityksistä, sekä toteuttamalla kysely, joka toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä menetelmällä. Kyselyyn kerättiin vastauksia (n=29) tietokoneen ääressä tekeviltä työntekijöiltä eri yrityksistä ja liitoista, ja kyselyä jaettiin sähköpostitse.
Tutkimuksen teoriatausta pohjautuu alan ammattikirjallisuuteen, sekä terveysviranomaisten julkaisemaan tietoon työhyvinvointiin ja liikuntaan liittyen.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että vastaajat kokevat hyvinvointinsa pääosin melko hyväksi, mutta liikuntamäärät ovat hyvin vähäisiä. Vähäisen liikunnan määrän yksi syy on, että työajalla liikuntaa ei harrasteta melkein ollenkaan. Työntekijät käyttävät työnantajan tarjoamia liikunta- ja hyvinvointietuja hyvällä prosentilla, mutta pääosin työajan ulkopuolella. Lähes jokaisella vastaajalla oli jonkinlaisia ehdotuksia, mitä työnantaja voisi tehdä/parantaa, jotta saataisiin lisättyä työntekijän fyysistä aktiivisuutta.