Suomalaisen sanomalehdistön päätoimittajien taustoja: millaiset tekijät vaikuttavat urapolun etenemiseen päätoimittajan paikalle?
Sarajärvi, Roosa (2022)
Sarajärvi, Roosa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223542
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset tekijät vaikuttavat urapolun etenemiseen suomalaisen sanomalehdistön päätoimittajaksi ja minkälaisia taustoja päätoimittajilla on muun muassa koulutuksen, työkokemuksen ja poliittisen toiminnan osalta. Lisäksi tarkastelin, minkälainen tilanne journalismin ja journalistiikan koulutuksella on Suomessa syksyllä 2022.
Keräsin tutkimuksen aineiston sähköisellä kyselylomakkeella Webropol-kyselytyökalun avulla. Päätoimittajien yhdistys ry auttoi välittämään kyselylomakkeen 112 päätoimittajalle ja vastaavissa tehtävissä toimiville henkilöille. Lisäksi tein Uutismedian liiton sanomalehtihaun avulla satunnaisotannan ja lähetin henkilökohtaisen kyselykutsun 50:lle sanomalehdistön päätoimittajalle. Tutkimukseen osallistui lopulta 30 päätoimittajaa, joista kuusi kertoi työskentelevänsä muualla kuin sanomalehdistössä. Koska tarkastelin tuloksia yhtenä kokonaisuutena, jouduin huomioimaan myös nämä vastaukset osana kokonaiskuvaa.
Tutkimuksen kvantitatiivisessa osuudessa analysoin kyselyn vastauksia kaavioiden avulla, jotka Webropol loi saaduista vastauksista. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osuudessa tarkastelin avoimien kysymysten vastauksia analysoimalla ja erittelemällä niiden sisältöä. Sekä määrällinen että laadullinen sisällönanalyysi valikoitui tutkimusmenetelmikseni, sillä koin pystyväni muodostamaan tällä tavoin päätoimittajien urapolkuun vaikuttaneista taustoista edes suuntaa antavan kokonaiskuvan.
Tutkimuksessa nousi esiin, että kyselyyn vastanneilla päätoimittajilla alle puolella oli taustallaan journalistinen tai viestinnällinen koulutus mutta sen sijaan journalistista työkokemusta keskimäärin 27 vuoden ajalta. Tutkimukseen osallistuneet päätoimittajat, jotka edustivat suurimmaksi osaksi vanhempaa sukupolvea, kokivat, että myös esimerkiksi vapaa-ajan toiminnalla ja järjestötaustalla oli ollut vaikutusta heidän urapolkuunsa. Suurin osa vastaajista kertoi olevansa poliittisesti epäaktiivisia ja he, jotka kertoivat harjoittavansa poliittista toimintaa, tarkensivat sen johtuvan työnkuvasta. Ainoastaan yksi tutkimukseen osallistuneista päätoimittajista kertoi olevansa puolueen jäsen ja aktiivisesti puolueen toiminnassa mukana.
Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei koulutustausta ole päätoimittajan urapolun kannalta merkittävin tekijä, mikäli henkilöllä on taustallaan mittava journalistinen työkokemus ja alan tuntemus. Työkokemuksen lisäksi merkitystä on esimerkiksi sillä, minkälaiset verkostot ja asenne henkilöllä on. Joissain tapauksissa päätoimittajan urapolku voi olla myös pelkästä sattumasta kiinni.
Keräsin tutkimuksen aineiston sähköisellä kyselylomakkeella Webropol-kyselytyökalun avulla. Päätoimittajien yhdistys ry auttoi välittämään kyselylomakkeen 112 päätoimittajalle ja vastaavissa tehtävissä toimiville henkilöille. Lisäksi tein Uutismedian liiton sanomalehtihaun avulla satunnaisotannan ja lähetin henkilökohtaisen kyselykutsun 50:lle sanomalehdistön päätoimittajalle. Tutkimukseen osallistui lopulta 30 päätoimittajaa, joista kuusi kertoi työskentelevänsä muualla kuin sanomalehdistössä. Koska tarkastelin tuloksia yhtenä kokonaisuutena, jouduin huomioimaan myös nämä vastaukset osana kokonaiskuvaa.
Tutkimuksen kvantitatiivisessa osuudessa analysoin kyselyn vastauksia kaavioiden avulla, jotka Webropol loi saaduista vastauksista. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osuudessa tarkastelin avoimien kysymysten vastauksia analysoimalla ja erittelemällä niiden sisältöä. Sekä määrällinen että laadullinen sisällönanalyysi valikoitui tutkimusmenetelmikseni, sillä koin pystyväni muodostamaan tällä tavoin päätoimittajien urapolkuun vaikuttaneista taustoista edes suuntaa antavan kokonaiskuvan.
Tutkimuksessa nousi esiin, että kyselyyn vastanneilla päätoimittajilla alle puolella oli taustallaan journalistinen tai viestinnällinen koulutus mutta sen sijaan journalistista työkokemusta keskimäärin 27 vuoden ajalta. Tutkimukseen osallistuneet päätoimittajat, jotka edustivat suurimmaksi osaksi vanhempaa sukupolvea, kokivat, että myös esimerkiksi vapaa-ajan toiminnalla ja järjestötaustalla oli ollut vaikutusta heidän urapolkuunsa. Suurin osa vastaajista kertoi olevansa poliittisesti epäaktiivisia ja he, jotka kertoivat harjoittavansa poliittista toimintaa, tarkensivat sen johtuvan työnkuvasta. Ainoastaan yksi tutkimukseen osallistuneista päätoimittajista kertoi olevansa puolueen jäsen ja aktiivisesti puolueen toiminnassa mukana.
Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei koulutustausta ole päätoimittajan urapolun kannalta merkittävin tekijä, mikäli henkilöllä on taustallaan mittava journalistinen työkokemus ja alan tuntemus. Työkokemuksen lisäksi merkitystä on esimerkiksi sillä, minkälaiset verkostot ja asenne henkilöllä on. Joissain tapauksissa päätoimittajan urapolku voi olla myös pelkästä sattumasta kiinni.