Lähikirjastojen tuottaman hyvinvoinnin mittaaminen päätöksenteon tueksi: case: Lahden kaupungin Ahtialan ja Launeen lähikirjastot
Mattila, Johanna (2022)
Mattila, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100520851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100520851
Tiivistelmä
Kehittämishankkeessa selvitettiin, miten lähikirjastojen tuottamaa hyvinvointia voi tuoda esiin kuntapäätöksenteossa. Kirjastopalvelujen keskittäminen on usein listalla, kun säästötoimenpiteitä suunnitellaan. Kehittämishankkeen kohdekirjastoina olivat Lahden kaupungin Ahtialan ja Launeen lähikirjastot. Hankkeen tavoitteena oli luoda kirjastojen tuottaman hyvinvoinnin todentamiseen soveltuva mittaristo, joka huomioi lähikirjastojen erityispiirteet. Lisäksi tarkasteltiin lähikirjastojen vaikuttavuutta.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin hyvinvointia, hyvinvointipolitiikkaa, kunnallista päätöksentekoa, kirjastojen hyvinvointivaikutuksia sekä hyvinvoinnin mittaamista. Mittariston tekemisessä käytettiin Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan perustuvaa kolmijakoa (having-loving-being).
Kehittämishanke toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella, jossa tavoitteena oli luoda konstruktio, tässä tapauksessa mittaristo, hyödyntäen teorian ja käytännön vuoropuhelua. Tutkimusmenetelmiä oli yhteensä kolme. Ahtialan ja Launeen lähikirjastojen käyttäjiltä sekä sidosryhmiltä kerättiin subjektiivista näkemystä palveluista kyselyllä. Henkilökunnan näkemyksiä lähikirjastojen hyvinvointivaikutuksista kerättiin työpajan avulla. Lisäksi lähikirjastojen tiloissa tehtiin havainnointia muiden tutkimustuloksien tueksi. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin keinoin.
Hankkeen tuloksena aikaansaatu mittaristo sisältää prosessimittareita, tulosmittareita sekä vaikutusmittareita. Mittareiden luomisessa käytettiin sekä teoriaa että tutkimustuloksia. Nykyisistä käyttäjistä suurin osa pitää kirjaston läheisyyttä tärkeänä, ja kirjaston muuttaminen muualle vaikuttaisi huomattavasti heidän kirjastossa käyntiinsä. Mittaustulosten esittämisessä olennaista on luoda oikeanlainen vaikuttavuusviestinnän strategia, jotta mittauksen tulokset voidaan esittää mahdollisimman havainnollisesti päätöksenteon tueksi. Huolellisella mittaamisella voidaan antaa vahvaa tietoon perustuvaa näyttöä lähikirjastojen hyvinvointivaikutuksista käyttäjiinsä.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin hyvinvointia, hyvinvointipolitiikkaa, kunnallista päätöksentekoa, kirjastojen hyvinvointivaikutuksia sekä hyvinvoinnin mittaamista. Mittariston tekemisessä käytettiin Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan perustuvaa kolmijakoa (having-loving-being).
Kehittämishanke toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella, jossa tavoitteena oli luoda konstruktio, tässä tapauksessa mittaristo, hyödyntäen teorian ja käytännön vuoropuhelua. Tutkimusmenetelmiä oli yhteensä kolme. Ahtialan ja Launeen lähikirjastojen käyttäjiltä sekä sidosryhmiltä kerättiin subjektiivista näkemystä palveluista kyselyllä. Henkilökunnan näkemyksiä lähikirjastojen hyvinvointivaikutuksista kerättiin työpajan avulla. Lisäksi lähikirjastojen tiloissa tehtiin havainnointia muiden tutkimustuloksien tueksi. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin keinoin.
Hankkeen tuloksena aikaansaatu mittaristo sisältää prosessimittareita, tulosmittareita sekä vaikutusmittareita. Mittareiden luomisessa käytettiin sekä teoriaa että tutkimustuloksia. Nykyisistä käyttäjistä suurin osa pitää kirjaston läheisyyttä tärkeänä, ja kirjaston muuttaminen muualle vaikuttaisi huomattavasti heidän kirjastossa käyntiinsä. Mittaustulosten esittämisessä olennaista on luoda oikeanlainen vaikuttavuusviestinnän strategia, jotta mittauksen tulokset voidaan esittää mahdollisimman havainnollisesti päätöksenteon tueksi. Huolellisella mittaamisella voidaan antaa vahvaa tietoon perustuvaa näyttöä lähikirjastojen hyvinvointivaikutuksista käyttäjiinsä.