Resurssitehokkuus jatkohankinnoissa suorahankinnan kautta, Case: materiaalinpudotusjärjestelmä
Heinäaho, Heli (2022)
Heinäaho, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092620467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092620467
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää jatkohankintojen suorahankinnoilla saavutettavaa resurssitehokkuutta ja tarkastella sitä hankintoihin osallistuvien osapuolten näkökulmista. Tutkimuskohteena ja tutkimuksen toimeksiantajana oli Puolustusvoimien Logistiikkalaitos, joka vastaa Puolustusvoimien materiaalihankinnoista ja -ylläpidosta, joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvystä sekä materiaalin käyttökelpoisuudesta.
Tutkimuksessa perehdyttiin organisaation suorahankintamenettelyn toteutukseen, suorahankinnoissa noudatettaviin organisaation sisäisiin toimintamalleihin ja kysyttiin, huomioidaanko organisaation suorahankinnoissa myös kestävän kehityksen vastuullisuusnäkökulmia. Tutkimusaineisto koottiin teknisiä ja kaupallisia asiantuntijoita sekä operatiivisia käyttäjiä haastattelemalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tuloksia, joiden avulla hankintoja voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa tehokkaammin.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto, joka muodostui avoimista haastatteluista, analysoitiin sisällönanalyysinä. Analyysin kautta muodostui kuva nykyisestä suorahankintamenettelystä, sekä saatiin käytännön työn toteuttajien näkemykset prosessista ja sen toimivuudesta. Teoriaosuus muodostui artikkeleista, organisaation sisäisestä dokumentaatiosta, kirjallisuudesta, hankintalainsäädännöstä ja aiemmista tutkimuksista.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että hankintatoimessa on kautta linjan huomattavaa resurssitehottomuutta, joka vaikuttaa laaja-alaisesti koko organisaatiossa. Keskeistä tutkimuksen havainnoissa on se, että tehottomuus on jatkunut jo useita vuosia, ja vaikka vaikeudet ovat organisaation tiedossa, niihin ei ole osattu reagoida oikein. Vuonna 2015 toteutettu organisaatiouudistus synnytti virhetilan, josta ei ole päästy irti. Jos resurssien käyttöä ryhdyttäisiin näiden, ja aiempien, havaintojen perusteella tehostamaan, tulisi se tehdä niin prosessi- kuin henkilöstötasalla. Tällaisesta hankintatoimen tehostamisesta ja kokonaisvaltaisesta kehittämisestä voisivat hyötyä etenkin organisaation tekniset ja kaupalliset asianhoitajat, jotka toteuttavat organisaation hankintoja yhdessä.
Tutkimuksessa perehdyttiin organisaation suorahankintamenettelyn toteutukseen, suorahankinnoissa noudatettaviin organisaation sisäisiin toimintamalleihin ja kysyttiin, huomioidaanko organisaation suorahankinnoissa myös kestävän kehityksen vastuullisuusnäkökulmia. Tutkimusaineisto koottiin teknisiä ja kaupallisia asiantuntijoita sekä operatiivisia käyttäjiä haastattelemalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tuloksia, joiden avulla hankintoja voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa tehokkaammin.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto, joka muodostui avoimista haastatteluista, analysoitiin sisällönanalyysinä. Analyysin kautta muodostui kuva nykyisestä suorahankintamenettelystä, sekä saatiin käytännön työn toteuttajien näkemykset prosessista ja sen toimivuudesta. Teoriaosuus muodostui artikkeleista, organisaation sisäisestä dokumentaatiosta, kirjallisuudesta, hankintalainsäädännöstä ja aiemmista tutkimuksista.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että hankintatoimessa on kautta linjan huomattavaa resurssitehottomuutta, joka vaikuttaa laaja-alaisesti koko organisaatiossa. Keskeistä tutkimuksen havainnoissa on se, että tehottomuus on jatkunut jo useita vuosia, ja vaikka vaikeudet ovat organisaation tiedossa, niihin ei ole osattu reagoida oikein. Vuonna 2015 toteutettu organisaatiouudistus synnytti virhetilan, josta ei ole päästy irti. Jos resurssien käyttöä ryhdyttäisiin näiden, ja aiempien, havaintojen perusteella tehostamaan, tulisi se tehdä niin prosessi- kuin henkilöstötasalla. Tällaisesta hankintatoimen tehostamisesta ja kokonaisvaltaisesta kehittämisestä voisivat hyötyä etenkin organisaation tekniset ja kaupalliset asianhoitajat, jotka toteuttavat organisaation hankintoja yhdessä.