Naapuruus keinona ehkäistä etnistä segregaatiota: tapaustutkimus setlementtipohjaisen naapuruustalotoiminnan hyvinvointivaikutuksista somalinkielisille naisille
Ruuskanen, Pihla (2022)
Ruuskanen, Pihla
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022063019191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022063019191
Tiivistelmä
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Helsingin etninen segregaatio on kiihtynyt ja maahanmuuttajaväestö on keskittynyt yhä enemmän tietyille asuinaluille. Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten kohtaamattomuus ja sosiaalisen yhteistoiminnan puute lisäävät eriarvoisuutta ja alueellista turvattomuuden tunnetta sekä heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua.
Opinnäytetyössä selvitettiin, millainen naapuruustalotoiminta tukee suomea heikosti puhuvien yksilöiden hyvinvointia ja kiinnittymistä naapurustoon. Teoreettinen viitekehys muodostui sosiaalipedagogiikan ja yhteisötyön käsitteistä. Naapuruustalotoimintaa tarkasteltiin opinnäytetyössä yhteisötyön muotona ja yhtenä menetelmänä ehkäistä Helsingin lähiöiden sosiaalista ja etnistä segregaatiota. Työ on osa Kalliolan Setlementin naapuruustalojen kehittämistoimintaa ja Tapulikaupunkiin perustettavan asukastalon perustamisprosessia.
Tapaustutkimuksen aineisto koostui somaliaa äidinkielenään puhuvien naisten puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (9). Haastatteluryhmiä oli kaksi. Ensimmäisen ryhmän muodostivat somalinkieliset naiset, jotka olivat osallistuneet aktiivisesti Naapuruustalo Pasilan toimintaan. Toinen ryhmä koostui Tapulikaupungissa asuvista somalinkielisistä naisista, jotka eivät olleet osallistuneet asukastalo- tai naapuruustalotoimintaan. Aineiston analysoinnilla tavoiteltiin mallinnettavissa olevia tekijöitä siitä, millaiset käytänteet ja palvelut naapuruustalotoiminnassa lisäävät somalinkielisten naisten hyvinvointia ja alueellista yhteisöllisyyttä.
Analyysin perusteella Naapuruustalo tarjosi somalinkielisille naisille mielekkään ja turvallisen tilan toimia ja solmia sosiaalisia suhteita. Tämä edellytti toimintatapoja, jotka tukivat tarvelähtöistä kehittämistä, yhteisöllistä toimintakulttuuria ja saavutettavuutta. Naapuruustalon yhdenvertaisuutta tukeva ilmapiiri ja palvelut vahvistivat naisten hyvinvointia ja tukivat identiteetin rakentumista. Naapurustoon kiinnittyminen ja yhteisöllisyys edellyttivät yksilö- ja yhteisötasolla valmiuksia erilaisuuden kohtaamiseen, mikä vaati Naapuruustalon työntekijöiltä kulttuurisensitiivistä työotetta ja alueellista yhteisötyötä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kuvaus somalinkielisten naisten palvelutarpeista asukastalotoiminnalta ja saavutettavuutta lisäävistä käytänteistä. Tuloksia voidaan hyödyntää toimintaan ja palvelukehittämiseen, joiden tavoitteena on alueellisen yhteisöllisyyden vahvistaminen ja vähemmistöjen kotoutumisen edistäminen. Over the past ten years, the ethnic segregation of Helsinki has increased and the immigrant population has become increasingly concentrated in certain residential areas. The lack of social encounters and collaboration increase inequality and regional insecurity and weaken the integration opportunities for immigrants.
The aim of the thesis was to identify what kind of community house services support immigrants´ well-being and sense of belonging in the local neighborhood. The theoretical framework consists of the concepts of social pedagogy and community work. In the thesis, neighborhood houses activities were examined as a community work and a method to prevent social and ethnic segregation in Helsinki suburbs. The study is a part of development work in Kalliola's Settlement neighborhood and the establishing process of a community house in Tapulikaupunki.
The case study material consists of semi-structured thematic interviews with native Somali women (9). There were two interview categories. The first group of interviewes consisted of Somali-speaking women who have been actively involved in Naapuruustalo Pasila activities. The second group consisted of Somali-speaking women living in Tapulikaupunki who did not take part in the community house activities. The analysis of the data sought modelable factors on the practices and services in neighborhood house services that increase the well-being and sense of regional community of Somali-speaking women.
According to the study, the neighborhood house provided Somali-speaking women with the meaningful and secure space to participate and establish social relations. This required activities that support needs-based development, communality culture and comprehensive accessibility. An atmosphere conducive to equality and the services provided by the neighborhood house strengthened the everyday well-being of women and supported the construction of identity. Attachment to the neighborhood and unhindered communality require the capacity to face difference at the individual and community level, which calls for cultural competence from Neighbourhood house employees as well as regional cooperation.
The result of the thesis was a description of the community house service needs of Somali speaking women and the practices that increase their accessibility. The results can be used in activities and service development aimed at strengthening regional communality and promoting the integration of minorities.
Opinnäytetyössä selvitettiin, millainen naapuruustalotoiminta tukee suomea heikosti puhuvien yksilöiden hyvinvointia ja kiinnittymistä naapurustoon. Teoreettinen viitekehys muodostui sosiaalipedagogiikan ja yhteisötyön käsitteistä. Naapuruustalotoimintaa tarkasteltiin opinnäytetyössä yhteisötyön muotona ja yhtenä menetelmänä ehkäistä Helsingin lähiöiden sosiaalista ja etnistä segregaatiota. Työ on osa Kalliolan Setlementin naapuruustalojen kehittämistoimintaa ja Tapulikaupunkiin perustettavan asukastalon perustamisprosessia.
Tapaustutkimuksen aineisto koostui somaliaa äidinkielenään puhuvien naisten puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (9). Haastatteluryhmiä oli kaksi. Ensimmäisen ryhmän muodostivat somalinkieliset naiset, jotka olivat osallistuneet aktiivisesti Naapuruustalo Pasilan toimintaan. Toinen ryhmä koostui Tapulikaupungissa asuvista somalinkielisistä naisista, jotka eivät olleet osallistuneet asukastalo- tai naapuruustalotoimintaan. Aineiston analysoinnilla tavoiteltiin mallinnettavissa olevia tekijöitä siitä, millaiset käytänteet ja palvelut naapuruustalotoiminnassa lisäävät somalinkielisten naisten hyvinvointia ja alueellista yhteisöllisyyttä.
Analyysin perusteella Naapuruustalo tarjosi somalinkielisille naisille mielekkään ja turvallisen tilan toimia ja solmia sosiaalisia suhteita. Tämä edellytti toimintatapoja, jotka tukivat tarvelähtöistä kehittämistä, yhteisöllistä toimintakulttuuria ja saavutettavuutta. Naapuruustalon yhdenvertaisuutta tukeva ilmapiiri ja palvelut vahvistivat naisten hyvinvointia ja tukivat identiteetin rakentumista. Naapurustoon kiinnittyminen ja yhteisöllisyys edellyttivät yksilö- ja yhteisötasolla valmiuksia erilaisuuden kohtaamiseen, mikä vaati Naapuruustalon työntekijöiltä kulttuurisensitiivistä työotetta ja alueellista yhteisötyötä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kuvaus somalinkielisten naisten palvelutarpeista asukastalotoiminnalta ja saavutettavuutta lisäävistä käytänteistä. Tuloksia voidaan hyödyntää toimintaan ja palvelukehittämiseen, joiden tavoitteena on alueellisen yhteisöllisyyden vahvistaminen ja vähemmistöjen kotoutumisen edistäminen.
The aim of the thesis was to identify what kind of community house services support immigrants´ well-being and sense of belonging in the local neighborhood. The theoretical framework consists of the concepts of social pedagogy and community work. In the thesis, neighborhood houses activities were examined as a community work and a method to prevent social and ethnic segregation in Helsinki suburbs. The study is a part of development work in Kalliola's Settlement neighborhood and the establishing process of a community house in Tapulikaupunki.
The case study material consists of semi-structured thematic interviews with native Somali women (9). There were two interview categories. The first group of interviewes consisted of Somali-speaking women who have been actively involved in Naapuruustalo Pasila activities. The second group consisted of Somali-speaking women living in Tapulikaupunki who did not take part in the community house activities. The analysis of the data sought modelable factors on the practices and services in neighborhood house services that increase the well-being and sense of regional community of Somali-speaking women.
According to the study, the neighborhood house provided Somali-speaking women with the meaningful and secure space to participate and establish social relations. This required activities that support needs-based development, communality culture and comprehensive accessibility. An atmosphere conducive to equality and the services provided by the neighborhood house strengthened the everyday well-being of women and supported the construction of identity. Attachment to the neighborhood and unhindered communality require the capacity to face difference at the individual and community level, which calls for cultural competence from Neighbourhood house employees as well as regional cooperation.
The result of the thesis was a description of the community house service needs of Somali speaking women and the practices that increase their accessibility. The results can be used in activities and service development aimed at strengthening regional communality and promoting the integration of minorities.