AKTIIVIPIHATTO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ: fyysinen aktiivisuus osana hevosten ja tallityöntekijöiden hyvinvointia
Kiukas, Katja (2022)
Kiukas, Katja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017260
Tiivistelmä
Erilaiset hevosenpitotavat vaikuttavat hevosten, hevosalan ammattilaisten ja harrastajien päivittäisen arjen muotoutumiseen. Ihmisen ja hevosen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osatekijänä myös fyysisen aktiivisuuden laatu, määrä ja intensiteetti kytkeytyvät luonnollisiin ja rakennettuihin hevosenpitoympäristöihin ja hevostoiminnan luonteeseen. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kahden hevosenpitotavan ilmenemistä fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Työ toteutettiin Harjun oppimiskeskuksen hevosalan EERCF-koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen yhteydessä.
Tutkimus painottui Fibion Oy:n kiihtyvyysanturiteknologiaan perustuvan mittalaitteen, mittauspäiväkirjojen ja visuaalisen havainnoinnin hyödyntämiseen objektiivisina ja subjektiivisina tutkimusmenetelminä. Keskeisenä kysymyksenä oli selvittää fyysisen aktiivisuuden laatua, määrää ja eroavaisuuksia aktiivipihaton ja karsinatallin tallityöntekijöiden ja hevosten vastaavien ryhmien välillä. Lisäksi työssä mallinnettiin tallityöntekijöiden toimenkuvaa, tutkittiin mittalaitevastetta hevoskäytössä ja kartoitettiin System Usability Scale - ja AttrakDiff -kyselytutkimuksen keinoin aktiivisuusmittausten käytettävyyttä ja koettua laatua.
Tutkimuksessa havaittiin aktiivipihaton ja karsinatallin välillä useita tilastollisesti merkitseviä eroja fyysisen aktiivisuuden määrässä, laadussa ja intensiteetissä. Fibion-mittausten perusteella hevoset luokiteltiin aktiiviseisojiksi: aktiivipihatossa mittausajasta noin 58 % ja karsitallissa 60 % kului seisten. Hevosten liikkumisessa korostui rauhallinen kävely, jota aktiivipihatossa oli lähes 7.4 % ja karsinatallissa noin 3.8 % hevosten päivittäisestä mittausajasta. Tallityöpäivän mallinnus osoitti, että aktiivipihaton tallityöntekijän päivästä seisomista ja istumista oli yhteensä lähes 57 %, kun taas karsinatallin työntekijän päivää hallitsivat rauhallinen ja reipas kävely vastaten yhteensä 54 % työpäivän mittausajasta. Kyselytutkimuksen perusteella Fibionin mittausjärjestelmän käytettävyys koettiin paremmaksi tallityöntekijöiden, mutta kokonaislaatu puolestaan hevosten aktiivisuusmittauksissa.
Tässä opinnäytetyössä Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihatto osoittautui liikkumiseen aktivoivammaksi ympäristöksi hevosille, mutta verrokkina toiminut karsinatalli tallityöntekijöille. Tämä tutkimustulos tukee aktiivipihaton toimintaperiaatetta: tiloihin ja toimintoihin liittyvät järjestelyt laittavat hevoset liikkumaan luonnollisesti ja toisaalta auttavat keventämään lähtökohtaisesti fyysisesti kuormittavaa tallityötä. Different horse keeping systems affect the formation of daily routines for horses, professionals and amateurs in the field. As an element of holistic well-being, the quality, amount, and intensity of physical activity is linked to natural and man-made horse keeping environments and the nature of operations. The objective of this thesis was to study two horse keeping systems from the perspective of physical activity. The study was conducted as a part of the EERCF project of Harju Learning Centre.
The examination focused on the use of an accelerometry-based measuring device made by Fibion Inc., activity logbooks, and visual observation as objective and subjective research methods. The key task was to monitor the quality, amount, and intensity of physical activity of stall employees and horses in an active stable system and in a traditional box stall, and to explore the related differences among these respective groups. Furthermore, the daily work of stall employees was modelled, the accelerometer output in equine use was studied, and the usability and the user experience of the activity measurements were defined with System Usability Scale ja AttrakDiff questionnaires.
The thesis study indicated several statistically significant differences in the quality, amount and intensity of physical activity. Based on the daily Fibion accelerometric data, the horses were categorized as frequent standees, i.e. spending 58% and 60% of the measurement time standing in the active stable and in the box stall, respectively. Most of the locomotor activity in both horse groups consisted of slow walking, representing 7.4% of the measurement time in the active stable, and 3.8% of the measurement time in the box stall. The active stable employees´ working time was dominated by sitting and standing (57% of the measurement time), whereas slow and brisk walking were the major activity types among the box stall employees (54% of the measurement time). Based on the questionnaire, usability of Fibion measurement was more suitable for measuring the activity of stall employees, but the overall quality of these measurements was ranked higher with regards to the horse activity. This comparative study showed that the active stable system promoted the physical activity of horses, but the box stall was more activating for the stall employees. These results support the original idea of active stabling: arrangements of spaces and functions make horses move naturally and help to reduce the typical physical load of stall work.
Tutkimus painottui Fibion Oy:n kiihtyvyysanturiteknologiaan perustuvan mittalaitteen, mittauspäiväkirjojen ja visuaalisen havainnoinnin hyödyntämiseen objektiivisina ja subjektiivisina tutkimusmenetelminä. Keskeisenä kysymyksenä oli selvittää fyysisen aktiivisuuden laatua, määrää ja eroavaisuuksia aktiivipihaton ja karsinatallin tallityöntekijöiden ja hevosten vastaavien ryhmien välillä. Lisäksi työssä mallinnettiin tallityöntekijöiden toimenkuvaa, tutkittiin mittalaitevastetta hevoskäytössä ja kartoitettiin System Usability Scale - ja AttrakDiff -kyselytutkimuksen keinoin aktiivisuusmittausten käytettävyyttä ja koettua laatua.
Tutkimuksessa havaittiin aktiivipihaton ja karsinatallin välillä useita tilastollisesti merkitseviä eroja fyysisen aktiivisuuden määrässä, laadussa ja intensiteetissä. Fibion-mittausten perusteella hevoset luokiteltiin aktiiviseisojiksi: aktiivipihatossa mittausajasta noin 58 % ja karsitallissa 60 % kului seisten. Hevosten liikkumisessa korostui rauhallinen kävely, jota aktiivipihatossa oli lähes 7.4 % ja karsinatallissa noin 3.8 % hevosten päivittäisestä mittausajasta. Tallityöpäivän mallinnus osoitti, että aktiivipihaton tallityöntekijän päivästä seisomista ja istumista oli yhteensä lähes 57 %, kun taas karsinatallin työntekijän päivää hallitsivat rauhallinen ja reipas kävely vastaten yhteensä 54 % työpäivän mittausajasta. Kyselytutkimuksen perusteella Fibionin mittausjärjestelmän käytettävyys koettiin paremmaksi tallityöntekijöiden, mutta kokonaislaatu puolestaan hevosten aktiivisuusmittauksissa.
Tässä opinnäytetyössä Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihatto osoittautui liikkumiseen aktivoivammaksi ympäristöksi hevosille, mutta verrokkina toiminut karsinatalli tallityöntekijöille. Tämä tutkimustulos tukee aktiivipihaton toimintaperiaatetta: tiloihin ja toimintoihin liittyvät järjestelyt laittavat hevoset liikkumaan luonnollisesti ja toisaalta auttavat keventämään lähtökohtaisesti fyysisesti kuormittavaa tallityötä.
The examination focused on the use of an accelerometry-based measuring device made by Fibion Inc., activity logbooks, and visual observation as objective and subjective research methods. The key task was to monitor the quality, amount, and intensity of physical activity of stall employees and horses in an active stable system and in a traditional box stall, and to explore the related differences among these respective groups. Furthermore, the daily work of stall employees was modelled, the accelerometer output in equine use was studied, and the usability and the user experience of the activity measurements were defined with System Usability Scale ja AttrakDiff questionnaires.
The thesis study indicated several statistically significant differences in the quality, amount and intensity of physical activity. Based on the daily Fibion accelerometric data, the horses were categorized as frequent standees, i.e. spending 58% and 60% of the measurement time standing in the active stable and in the box stall, respectively. Most of the locomotor activity in both horse groups consisted of slow walking, representing 7.4% of the measurement time in the active stable, and 3.8% of the measurement time in the box stall. The active stable employees´ working time was dominated by sitting and standing (57% of the measurement time), whereas slow and brisk walking were the major activity types among the box stall employees (54% of the measurement time). Based on the questionnaire, usability of Fibion measurement was more suitable for measuring the activity of stall employees, but the overall quality of these measurements was ranked higher with regards to the horse activity. This comparative study showed that the active stable system promoted the physical activity of horses, but the box stall was more activating for the stall employees. These results support the original idea of active stabling: arrangements of spaces and functions make horses move naturally and help to reduce the typical physical load of stall work.